Kookosmanna on uusi kookosöljy

Tiedättehän te ne ruokatrendit, joista aina monessa paikassa kirjoitetaan samaan aikaan ja joita ihmiset sitten hullaantuvat ostamaan hyllyihinsä? (Ja tämähän ei ole ollenkaan huono juttu terveellisissä jutuissa.) Ei varmaan ole Suomessa enää montaakaan ihmistä, jotka eivät olisi kookosöljystä kuulleet. Kookosmanna on nyt uusi kookosöljy! Ainakin meidän perheen mielestä!
Miksi minä siis kirjoitan nyt kookosmannasta? No koska me ollaan ihan hullaannuttu siihen! Mitä se kookosmanna sitten on? Ja miksi se on nouseva trendi? Mihin sitä voi käyttää?
Kookosmanna, tai toiselta nimeltä kookossose, on rakenteeltaan
sakeampaa kuin kookosöljy. 100g kookosmannaa pitää sisällään 63g rasvaa,
8g proteiinia ja 6g hiilihydraatteja. Kookosöljy puolestaan on 100%
rasvaa. Kookosmannassa on herkullisen kermainen maku, mutta ilman kookosöljyn tuhtia rasvamaisuutta. Mikään kookosöljyn light-versio kookosmanna ei siltikään ole.
Kookosmannaa voi
käyttää monella tapaa. Toistaiseksi omat käyttökokemuksemme ovat
rajoittuneet vain keittiön uumeniin, kun taas kookosöljyä olemme
käyttäneet mm. ihonhoito- ja hygieniatuotteenakin. Tässä
viisi hyväksi todettua pikareseptiä kookosmannasta:
1) Lusikoi sellaisenaan (Meillä mies + lusikka + kookosmannapurkki ovat melko tuttu näky… ;-))
2) Laita puuroon “voi”silmäksi tai raakapuuron sekaan
3) Käytä munakokkelissa maidon/kerman korvikkeena (voi kuulostaa aika hooceeltä, mutta kokeilkaa oikeasti!)
4) Käytä osana raakasuklaan valmistuksessa – tai jos on kiire saada nopeasti herkkua, niin sekoita keskenään:
1 rkl hunajaa
1 rkl maapähkinävoita
1 rkl kaakaojauhetta tai –nibsejä
5) Tee siitä kookosmaitoa blendaamalla 1 osa kookosmannaa noin 3 osalla vettä. Maito sopii smoothiepohjaksi tai vaikkapa kahviin.

6) Täytä taateli kookosmannalla.

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Kerää koriin viisi superfoodia lähimetsästäsi!

Tuleeko sinulle huono omatunto, kun kippaat suuhusi macajauhetta tai napostelet gojimarjoja? Jos haluat syödä superfoodeja, mutta lennätys maailman toiselta puolelta kauhistuttaa, voit myös lampsia lähimetsään ja kerätä kaappeihisi sieltä mahtavaa ja ravintorikasta ruokaa!
  1. Männyn siitepöly
Männyn siitepöly on täynnä erilaisia ravinteita. Sillä on mm.
hormonitoimintaa tasapainottava vaikutus. Viime vuonna kerroimme, miten valmistat siitä kätevän tinktuuran.
Jos keräily tai itikat eivät kuitenkaan nappaa, niin männyn siitepölyjauheen voi tilata myös foodinilta.

  1. Pakurikääpä
Pakurikääpä eli koivun lahottajasieni, on immuniteettiä
vahvistava ihmesieni. Siitä on mahdollista valmistaa teetä tai
vaikkapa jauhetta. Täältä löydät hyvät ohjeet, millä pääset
alkuun.
Jos epäilet omaa käävän tunnistuskykyä tai suunnistustaitoa, niin voit näppäillä tilauksen tästäkin tuotteesta foodinilta. 

  1. Nokkonen
Kerää nokkosenlehdet talteen. Kuivata matalassa lämpötilassa
(mielellään alle 45 asteessa). Murskaa lehdet jauheeksi ja käytä
jauhe ruoanlaitossa pinaatin tapaan. Nokkosessa on mm. rautaa neljä
kertaa, kalsiumia seitsemän kertaa ja kuitua kolme kertaa enemmän kuin
pinaatissa!
Jos et jaksa juuri nyt lähteä kyykistelemään tai haluat pysytellä muilla kuin nokkosmailla, foodin auttaa sinua tässäkin asiassa
  1. Mustikka
Mustikka on ravitsemuksellisesti yksi parhaimmista marjoista, mitä Suomesta
löytyy! Ja sitä on metsät pullollaan! Mustikka on paras
nautittuna tuoreeltaan, sillä pakastaminen ja jälleen sulattaminen
(erityisesti kuumentaminen) tuhoavat arvokkaita ravinteita.
  1. Lähdevesi
Vesi ei ole niin sanotusti vain vettä. Ihminen on 70% vettä. Jos olet joskus
saanut maistaa puhtaasta luonnonlähteestä pulppuavaa eliksiiriä,
niin tiedät miltä veden pitäisi maistua. Suomessa vesijohtovesi on
maailmanlaajuisesti ajateltuna ihan kelpo tavaraa, mutta siinä
samalla tulee nautittua kaikenlaisia epäpuhtauksia ja jopa
lääkejäämiä sen suuremmin ajattelematta. 
Jos luonnonlähdettä
ei meinaa millään löytyä lähimaastosta, niin ensiapuna tähän
pulmaan on laittaa ostoskoriin vedensuodatin
 Nautinnollisia superhetkiä kaikille!

Yhteistyössä Foodinin kanssa 

p.s. Kannattaa myös kurkata, mitä ohjeita blogikollegani, ystäväni Jasmin jakaa omassa aloittamassaan Ruokaa luonnosta– postaussarjassaan 🙂 

Nostalgisten riisimuroherkkujen terveellisempi päivitys, nam!

Maukkaat terkut keskiviikkoiltaan! Minulla olisi niiiiin paljon kirjoitettavaa. Niiiiin paljon kerrottavaa. Niiiiin paljon pohdittavaa. Niiiiin paljon kysyttävää. Mutta. Minun ja blogini väliin on viime kuukausien aikana tullut nyt iso mutta. Kirjoitan tuosta mutasta myöhemmin, kunhan saan sen tekstimuotoon. Mutan takia olen huomaamattani siirtynyt blogissa ruokapainotteisuuteen, ja toivon, että se painotteisuus ei teitä lukijoita ole haitannut. Mutta (haha), nyt tämäniltaiseen asiaan.
Riisimuroherkut – ovatko ne tuttuja herkkuja teille? Minulle ovat, todellakin! Silloin joskus ysikytluvulla (kääääk!) esiteini-iässä tein niitä tosi usein! Nyt on sitten vuorossa hieman päivitystä näihin superhelppoihin namuihin. Olkaa hyvät!
2 dl puffattua riisiä tai riisimuroja
2 rkl kookosöljyä
2 rkl kaakaojauhetta
1-2 rkl maapähkinävoita
1-2 rkl vaahterasiirappia
ripaus suolaa
hyppysellinen vaniljaa
Sekoita ainekset kulhossa ja lusikoi massaa muffinivuokiin. Anna jähmettyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia. Reseptistä tulee noin 6 vuoallista.
Yhteistyössä Foodinin kanssa

Joka päivä herkkupäivä

Muistatteko, kun olen aiemminkin kirjoittanut tai ainakin sivunnut teksteissäni syömisen nautintoja ja omaa elämäntapaani ruuan suhteen? Minähän pyrin siis siihen, että ruoka olisi aina kun mahdollista herkullista, kaunista, eettistä ja terveellistä. Minulla ei ole nykyään mitään järkyttäviä himokohtauksia (korkeintaan vaan tekee mieli jotakin) eikä löydy mitään ruoka-ainetta, jonka kieltäisin itseltäni sen takia, että sitä ei saa syödä jostain syystä (suolistoni on toki eri mieltä siitä, mikä sinne sopii ja mikä ei, mutta se ei ole päänsisäinen kielto). Meillä ei todellakaan ikinä lasketa kaloreita eikä ruokamääriä. Voin rehellisesti sanoa, että herkuttelen joka päivä! Ja jos vaan mahdollista (eli että aikaa ja sopivia aineksia löytyy), syön mielitekojeni mukaan. 
Jos minä esimerkiksi haluan juoda pari kermakaakaokahvia päivässä, niin minä juon. Jos minä haluan syödä lettuja aamupalaksi, niin minä syön. Jos pojat toivovat karkkeja välipalaksi, niin niitä annetaan. Meillä siis kaakao, letut tai karkit eivät ole jotakin, mitä pantataan tai säästellään herkkuhetkiin, vaan ne saattavat olla meidän versioina pöydässä joka päivä. Meillä herkutellaan siis joka päivä ja pyritään siihen, että näin tehdään joka aterialla! Eli me olemme yrittäneet iskostaa lapsiin myös sen sanoman, että jo perusruoka voi olla ja onkin herkkua! Että ei olisi mitään ihmeellisiä raja-aitoja herkkujen ja ei-herkkujen suhteen.
No mitä esimerkiksi nämä kaakaon, lettujen ja karkkien nautiskelu sitten käytännössä tarkoittavat? Että mennään Starbucksiin jonottamaan CaramelMacchiatto aamupalaksi ja välipalaksi? Että paistellaan maanantaista sunnuntaihin sokeri-vehnäjauholättyset perheen pöytään? Että käydään CandyKingin laareilla valkkaamassa lisäainesateenkaaret pusseihin? No, eihän se sitä tarkoita. 
Minun aamukahvini sisältää yleensä ruokalusikallisen raakakaakaojauhetta, muutamia tippoja vadelmasteviaa ja pari ruokalusikallista vaahdotettua kookoskermaa tai -maitoa. Kahvi on tietenkin kofeiinitonta, kun kofeiinitonta elämää olen jo pari vuotta viettänyt. Jos joku kaipaa uutta twistiä kahvitteluun, niin kokeilkaa näitä makuja yhdessä!
Iltapäivällä juon teeni myös yleensä saman setin, kaakaojauheen ja stevian (ja joskus kookosmaidon), kera. Jos minun tekee mieli suklaisen version sijaan lakritsaista herkkujuomaa, laitan teehen raakakaakaojauheen sijaan lakritsinjuurijauhetta. Kokeilkaa tätäkin, jos perustee kyllästyttää!
Letut tehdään yleensä niin, että jos niihin ei banaania muussata, niin niihin raastetaan punajuurta tai kesäkurpitsaa joukkoon. Toimii! Ja ovat lastenkin suosiossa!
Punajuuri-mustikkapaksukaiset – niitä voi syödä vaikka iltaruuaksi!
Karkki ei meillä välttämättä tosiaan tarkoita niitä sokeria, tärkkelyksiä ja lisäaineita sisältäviä pikkusyötäviä. Vaan karkki voi olla myös raakakarkki. 
Karkkipussi ja karkkipatukka. Näitä karkkeja voi syödä ihan joka päivä.
 Syödäänkö teillä samoilla filosofioilla kuin meillä? Vai ollaanko me ihan pöhköjä? 😀
Yhteistyössä Foodinin kanssa

No miksi niitä superfoodeja pitää sitten popsia?

Superfoodit – nuo nykyään lähes
kaikkia kiinnostavat elintarvikkeet. Ne, joita välillä parjataan ja
välillä ylistetään. Miksi me käytämme superfoodeja päivittäin?
Ei ole oikein sanoa, että olemme
päättömästi hurahtaneita superfoodeihin. Sillä sana päättömästi
ei kuvaa hurahtamistamme. Se, miksi me käytämme superfoodeja, on
tarkan harkinnan, monen vuoden asioiden tutkimisen ja ehkä vähän
jopa (huonon) tuurin ansiota. Olemme olleet vakavasti kiinnostuneita
terveydestä ja ruokavaliosta kymmenisen vuotta. Kuitenkin poikien
allergiat (eli se huono tuuri) ajoivat meitä viimein ottamaan
kunnolla selvää vaihtoehdoista maitotuotteille, gluteeniviljoille ja kananmunille. Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti, superfoodienkin
käyttäminen. Niin, eli miksi superfoodit? Eivätkö ne ole vain
Kiinasta raahattuja ilmastopäästöjä täynnä olevia
rahastusjekkuja?

Me yksinkertaisesti rakastamme
niiden makuja. Tiedättekö, esim. kookosmanna, mulperit,
kaakaomassa… eihän niitä voi vastustaa!

Me monipuolistamme niillä
ruokavaliotamme. Niin, emme tietenkään söisi niitä vain maun
takia, vaan saamme niistä keholle tärkeitä ravinteita
tiivistetyssä muodossa. (Tavallisesta suomalaisesta ”kotiruuasta”
on hyvin vaikea saada nykyään riittävästi vitamiineja ja
hivenaineita.)
Imetysdieetit olivat
huomattavasti helpompia toteuttaa, kun syöntivaihtoehtoja oli
enemmän kuin ”perusimetysdieettiruokaa” syövillä. Gluteeniton, maidoton
ja munaton ruokavalio täydentyy mahtavasti superfoodeilla!
Ne ovat vahvistaneet
immuniteettiämme huomattavasti (yhtenä mahtavana esimerkkinä pakurikääpä).
Kipeydet ovat vähintäänkin puolittuneet vuositasolla. Oikeasti.
Kahvin kofeiiniriippuvuudesta
irrottautuani koin superfoodit tärkeänä piristäjänä arjessani.
Esimerkiksi raakasuklaa piristää, mutta ei aiheuta kofeiinin
kaltaisia vieroitusoireita tai vakavia addiktioita (ainakaan
minulle). Sitä siis voi nauttia silloin, kun tarvitsee aivoihin ja kehoon lisää positiivisia kierroksia, mutta ei “kofeiiniaivosumua”.
Tiettyjä hormonaalisia
epätasapainoja voi korjata superfoodien avulla. Itselleni tärkein
superfood on ollut kookosöljy, joka on tiettyjen ravintolisien
lisäksi ollut tukemassa kilpirauhaseni normaalia toimintaa.
Tietyistä superfoodeista on
hyötyä myös muissa arjen toimissa kuin syömisessä. Kookosöljyllä
voi pestä meikit, käyttää kuorintavoiteen pohjana ja
kosteusvoiteena ja vaikka kiillottaa kylppärin kaakelit (kyllä, itse siis teemme juuri näitä juttuja).

Superfoodeja ostaessa on syytä
panostaa laatuun. Luonnonmukaisesti tuotettu (luomu) on hyvä
lähtökohta, mutta jos haluaa varmistua, että tuotteessa on kaikki
ravinteet tallella, niin on hyvä juttu, että tuote on myös raaka. Toinen
asia mikä on hyvä huomioida, että kaikkia superfoodeja ei
välttämättä kannata sellaisenaan popsisia suoraan pussista.
Pähkinät ja siemenet (kuten esim. chia) on syytä liottaa ennen
käyttöä. Chiasiemenet kannattaa lisäksi vielä murskata, jotta niiden
ravinteiden imeyteyminen on ylipäänsä mahdollista!
Emme sano, että jokaisen pitäisi olla superfoodien käyttäjä. Mutta jos kiinnnostusta, halua ja mahdollisuutta
löytyy omaan ruokavalioon panostamiseen, niin siinä tapauksessa
suosittelemme! Olemme vuosien aikana vertailleet eri superfoodien
ostopaikkoja, ja 95 prosenttisesti olemme kaikki superfoodimme ostaneet
viimeisen viiden vuoden aikana Foodinilta.
Yhteistyössä Foodinin kanssa.
Foodinin tuotteita saa verkkokaupasta (foodin.fi) sekä
luontaistuotemyymälöistä (esim. Life).