Voivatko karjanlanpiirakat olla herkullisia maidottomina, munattomina ja gluteenittomina?

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Kertokaahan, että meidän perhe ei ole ainoa, joka vain syö karjanlanpiirakoita? Että se valmistus on ulkoistettu Mummolle…? 😀 Onhan muillakin Mummo ja karjalanpiirakka yhtä usein samassa lauseessa kuin meillä? Apua, kuulostaapa kummalta, mutta niin vaan se Mummo meilläkin leipoo ne parhaat piirakat, mihinkäs sitä siitä pääsee. Meidän Mummo on myös sellainen Mummo, että se tahtoo tehdä kaikki herkut sopiviksi myös meidän perheen allergisille! (IHANA Mummo!) Jos emme ole itse kerinneet erikoisruokavalion reseptiä kehittelemään, niin Mummo taitaa sen homman myös 🙂 Tässä siis takuuvarmasti toimivat ja herkulliset, maidottomat, kananmunattomat ja gluteenittomat karjalanpiirakat, olkaa hyvät!

Valmista ensin riisipuuro:

3dl puuroriisiä

5-6dl vettä

1dl riisimaitoa

1-2tl suolaa

Kiehauta vesi ja lisää riisit. Kypsytä 10-15 minuuttia. Lisää riisimaito ja suola sekoittaen joukkoon. Kypsennä valmiiksi. Anna puuron jäähtyä.

Valmista kuoritaikina:

5dl vettä

5rkl gheetä (huom! jos olet allerginen maidon rasvalle tai tosi herkkä pienistä maitoproteiinijäämistä, niin käytä jotakin muuta rasvaa – meillä kuitenkin maitoallergiselle käy ghee oikein hyvin.)

2tl suolaa

10-12dl gluteenittomia jauhoja (esimerkiksi sekoitus tattari-, kaura- ja riisijauhoja)

Sekoita kaikki aineet keskenään. Anna taikinan levätä puolisen tuntia. Jaa taikina parin peukalonpään kokoisiksi paloiksi ja kaulitse haluamaasi muotoon. Levitä riisipuuroa ruokalusikallinen piirakan keskelle ja taittele reunat. Paista noin 230 asteessa 15-20 minuuttia (tarkista kypsyys pohjasta). Nämä piirakat jäävät vaaleammiksi kuin perinteiset piirakat, joten älä hämäänny siitä. Anna piirakoiden hieman jäähtyä. Sivele piirakat lopuksi ghee-vesi-seoksella ja laita liinan alle odottelemaan maistelijoita. 🙂

Toivottavasti te innostutte kokeilemaan piirakanleivontaa 🙂

Kaali on mun kaveri

Muistatteko sellaista ruokaa kuin kaalipata? Minä en muistanut, ennen kuin äitini sitä meille muutamia viikkoja sitten tarjoili. Ja voi että – sehän oli ihastusta samantien! Sen jälkeen sitä onkin sitten syöty meillä viikottain, kyllästymättä 🙂 En tajua, miten makuaisti voi näin muuttua, sillä lapsena inhosin (!) sitä… Ja ehkä juuri näiden makumuistojen takia en ole koskaan kaalipataa alkanut itse väsäämään, eikä äitinikään ole uskaltanut sitä koskaan yhteisaterioille valmistaa… Heh. 
Tässä teillekin ohje siltä varalta, jos ette ole koskaan itse kaalipataa tehneet tai jos vaikka teidänkin makuaistinne olisivat muuttaneet mieltään ajan kuluessa.
keskikokoinen valkokaali
3 porkkanaa
2 sipulia
500g jauhelihaa
mausteita (ainakin suola ja pippuri)
vettä 
Pese, kuori ja pilko vihannekset. Hauduta niitä kattilassa (noin 3 litran vetoinen) veden ja mausteiden kanssa miedolla lämmöllä. Mausteiksi riittävät suola ja pippuri, mutta sekaan meillä on heitetty myös valkosipulijauhetta, sipulijauhetta, basilikaa, korianteria, kurkumaa, paprikajauhetta, cayennepippuria… Vettä voi laittaa aluksi noin puolikkaan kattilallisen verran (aineksia tulee noin kattilallinen). Jos näyttää, että koko kaali ei mahdu samaan aikaan kattilaan, lisää loput hetken päästä, kun kattilan kaalimassa on pienentynyt. Paista jauheliha erillisellä pannulla (me tykkäämme käyttää normaalirasvaista naudan paistijauhelihaa. Jauhelihan paistamiseen ei välttämättä tarvitse käyttää rasvaa.) ja lisää jauheliha muiden ainesten sekaan kattilaan sitten, kun vihannekset ovat hautuneet noin puoli tuntia. Sekoittele pataa välillä, lisää vettä tarvittessa ja tarkista mausteisuus. Kokonaishaudutusaika on noin 1-1,5 tuntia. 
Kuten huomaatte, minä olen simppelin ruuan ystävä. Henkilökohtaisesti en pidä makeasta ruuasta (tai edes makean häivähdyksestä siinä, vaikka makeasta sinällään tykkäänkin), joten minun kaalipataani ei tule siirappia eikä sokeria. Minun mielestäni kaalipata on parempaa myös ilman riisiä ja erillisiä rasvalisiä.
Yksinkertaista, halpaa, helppoa ja toooodella maukasta!

Kymmenen lempparireseptiäni akselilla maidoton-viljaton-munaton-sokeriton

Blogini ei ole varsinainen ruokablogi, mutta koska elämäntilanteet ovat ajaneet minut tutustumaan uusiin ruokamakuihin, olen niistä blogihistoriani aikana kirjoitellut silloin tällöin täälläkin. Meidän kohta viisivuotiseen allergiataipaleeseen sisältyy aika kaikenlaista dieettiä: rajattua, vain muutaman ruoka-aineen imetysdieettiä, lapsen hyvin rajattua ruokavaliota, hieman laajempaa imetysdieettiä, vain refluksia pahentavien ruoka-aineiden poisjättödieettiä, siitepölyjen kanssa ristiireagoivien ruokien poisjättödieettiä, eri yhdistelmillä maidoton-munaton-soijaton-pähkinätön-viljaton-gluteeniton-laktoositon-kaaliton-suklaaton-ynnämuuton-dieettiä. Meillä on siis melkoisesti kokemusta ruuanlaiton soveltamisesta.
Minulta kysellään usein reseptejä ja vinkkejä milloin minkäkinlaisiin erikoisruokavalioihin. Blogitekstejäni ja instagramiani selailemalla löytyy vinkkejä niin suolaisiin kuin makeisiin, ihan perusresepteihin. Mutta koska kokeilunhalu keittiössä on kasvanut vuosien myötä ja uusia ihania ruokalöytöjä tavattu, viimeisen puolentoista vuoden ajalta löytyy myös reseptejä, jotka menevät täysin esimerkiksi kategoriaan paleo tai raakaruoka, ihan vahingossa. Jos nyt yhtään oikein olen tajunnut, nykyään jonkinlaisena trendinä on maidoton-viljaton-sokeriton-ruokavalio? Tämmöisistä, varsinkin makeista, resepteistä minulta myös kysellään. Itse en kyseiseen dieettiin olisi varmaan koskaan päätynyt, ellei olisi ollut pakko (en ole muuten-vain-dieettien tai minkään muuten-vain-rajoitusten kannalla). 
Päätin koota tähän minun kymmenen lempparireseptiä, jotka ovat maidottomia, viljattomia, munattomia sekä sokerittomia. Sokerittomuudesta huolimatta reseptit tuskin ovat vhh-kamaa (ainakaan kaikki), sillä käytän paljon hedelmiä ja marjoja leivonnassa, ja juuri sen takia sokeri onkin minun näissä ohjeissa mielestäni turha lisä. Yleensä en jaksa väkertää mitään vähänkään monimutkaisempia leivontajuttuja, joten nämäkin kaikki ohjeet ovat kehitelty tyylillä sekaisin ja suuhun.
Itse en siis pysty seuraavia kaikkia ruokia tällä hetkellä syömään, sillä ohjeissa on myös ruokia (kaksi viimeistä linkkiä), joilla herkuttelin imetysdieetillä ennen kuin pähkinät vedettiin menustani pois. Kananmunaa olen saanut jo parin viikon ajan piilomunana syödä (jes!), mutta jätin nyt ohjeet, joissa on kananmunaa, pois, jotta myös allergisemmat tyypit voisivat hyötyä näistä resepteistä.

Banaanikeksit

Tässä perusbanaanikeksitaikinaan lisäsin punaherukoita.

Raitajuurikaskeksit

Älä anna ulkonäön hämätä näiden herkkujen maistamista.

Siemennäkkäri

Perusnäkkäritaikinaan voi lisäillä juuresraasteita, tässä on porkkanaraastetta.

Punajuurikonvehdit 
 

Kohvehtien valmistaminen on aika helppoa. Kookosjauhon tilalla käytän joskus kurpitsansiemenjauhoa; loistavasti toimii sekin!

Fudge

Jos tykkäät superfoodeista ja pähkinöistä (ja jos pystyt niitä syömään), ne sopivat murskattuina oikein mainiosti fudgen sekaan!

Pallerot

Pallerotaikinaa

Banaanijäätelö

Tässä vaiheessa tästä on varmaan jo kauhottu muutama palanen… Mutta hyvää on!

Banaani-päärynä-avocadokakku

Yleisesti ottaen leivontaan, kuten kyseiseen kakkuunkin, sopivat aina vähän tummuneet banaanit parhaiten.

Porkkanarieskat

Porkkana on ehdottomasti yksi minun lempparivihanneksista, ja tungenkin sitä vähän kaikkiin ruokiin.

Omena-papu-paistos (tästä ohjeesta voi hyvin jättää siinä mainitut kananmunat pois)

Joululeivonnan uusia ulottuvuuksia

Koska niin moni juuri nyt otsa hiessä stressaa, etsii reseptejä, suunnittelee, shoppaa ja leipoo, kannan korteni kekoon jouluhulinoinnin suhteen pistämällä konvehti– ja näkkärireseptien perään lisää joulureseptiä – ja jep! samalla hieman kummallisella linjalla mennään… nimittäin nyt leivotaan raitajuurikaskeksejä! Uskon, että vähän erikoisempaan makumaailmaan tottumattomalle nämä eivät aiheuta niin suuria silmämunanpyörittelyjä ja virkayskäkohtauksia kuin kehittämäni punajuurikonvehdit saattavat aiheuttaa… Totuuden nimissä: nämä keksit ovat meidän kahvipöydässä menneet “normaaleista” kekseistä aika sulavasti!

Nämä ovat “makeita” keksejä, mutta eivät kovin makeita kuitenkaan. Juuri sopivia.

Sekoita tehosekoittimessa 3dl kypsentämätöntä raitajuurikasraastetta, 2dl kookosmaitoa ja 1dl vettä kuohkeaksi vaahtoavaksi seokseksi. Sekoita toisessa kulhossa keskenään 1dl kookosjauhoja, 1,5rkl psylliumia, noin 3rkl carobia (enemmän, jos haluat oikein suklaisen maun) sekä ripauksen suolaa. Lisää sekoittaen tämä kuivien aineiden joukko raaste-maito-vesi-seokseen niin, että massasta tulee tasaisen väristä. Lopuksi sekoita joukkoon vielä 1dl sulatettua kookosöljyä. Anna taikinan levätä muutamia minuutteja. Sitten muotoile kakkuroita ja paista 200 asteessa 25 minuuttia. Tarjoile marjojen, hillojen tai marmeladien kera!
Perinteisemmille gluteenittomille leipojille heitän vinkkinä viime joulun vinkit, mutta kokeilunhaluisemmille ja maidoton-munaton-viljaton-soijaton-pähkinätön-suklaaton-melkein-kaikki-muukin-ton-leipojille tarjoilen vinkkinä siis nämä uusimmat keittiötouhuilujeni tulokset.
Mahdollisimman stressitöntä joulunodotusta kaikille!

Ennen pähkinätöntä

Niin siinä sitten kävi, että minun suurin energian/kalorin/maidontuottajaruoka-ainesosa: pähkinät jäävät ruokavaliostani pois. Tähän päädyimme the Gurun kanssa Minimullistajan kokonaistilannetta arvioidessamme. Suoraan sanottuna tämä steppi ottaa aika koville, sillä olin jo addiktoitunut pahasti maapähkinä- ja cashewvoihin, käytin joka päivä manteli- tai hasselpähkinäjauhetta ja napostelin monipuolisesti kaikenlaisia pähkinöitä. Siispä tässä vikat iideeruokapäiväkirjat pähkinöillä. Nyyyyh.

Päivä 1:

Aamunavajaiseksi omenakökkeröisiä banaanilla.

Lounaaksi salaattia leivällä tai parilla pellillisellä.

Päivälliseksi jauhelihawokkia.

Iltapala. Kookoshiutalekasan alla ananasta.

Päivä 2:

Aikainen lounas: mitä kaapista löytyy.

Välipalaksi omena-raparperipiirakkaa. Sen syömisestä sainkin sitten kuulla: Minimullistajan tuskainen itku kesti koko illan ja pitkälle yöhön. Niin taisi jäädä raparperin maistaminen ainoaksi kerraksi tämän imetyksen aikana.

Päivälliseksi siikasalaattia.

Iltapalaksi pullalautasellinen.

Päivä 3:

Reissupäivän ateria nro 1.

Reissupäivän must-havevälipala – puolentoista tunnin unilla ei paljon muuten porhalleta eteenpäin.

Reissupäivän lounas.

Reissupäivän välipalaeväät. Joo, kuvitelkaa vaan mun käsilaukun kokoa…

Reissupäivän päivälliseväs kylmäkalleilla ympäröidystä muovirasiasta. Tiedän, mitä ajattelette. Mutta hei! Mieluummin kannan mukanani vaikka viittä kylmälaukkua kuin näen nälkää, koska olenhan minä.

Päivä 4:

Aamupala-lounas-mikälie: merilohta ja kasviksia – vielä vähän aikaa sitten, kun porkkanakin kuului dieettiini…

Välipalaksi omenapuolukkapiiras. Ja tuohan on siis pieni kulho…

Päivälliseksi ihanperuskanasalaattia.

Jälkkäriksi mahdollisuus riisikakulle. Tuoreen ananaksen kanssa ihan ookoo, mutta ei, vieläkään ei edellisen imetysdieetin riisikakkukiintiöt salli tämän syömistä säännöllisesti.

Siinä imetysdieettitykitystä! Tämä kaikki kuvien ottamisen muistaminen ja tänne kuvien kikkailu on arvoistansa, jos joku dieettiläinen saa edes jonkun pienen idean omaan syömiseensä, vaikka aika peruslinjalla näissä ruokahommissa mennään. Toivottavasti ensi ruokapostauksessa ei vilku pelkkää kanaa ja bataattia! Nyt kaivan nenäliinapaketin esille, nostan perheemme pähkinäpussit mielenosoituksellisesti keittiön ylimmille hyllyille ja soitan nyyhkyballadeja pähkinöiden ja minun välisen rakkauden väliaikaiselle päätökselle.