Parin minuutin maidoton, gluteeniton ja sokeriton herkkuvälipala

Ei ole ulkonäöllä nyt kehumista (kiitos pienet keittiöapulaiseni :-)), mutta helppoudella, nopeudella, terveellisyydellä ja herkullisuudella on! 
Minä suosin käytännöllisyytensä vuoksi pikaruokaa aika usein. Ja tämä resepti on pikaruokaa tai oikeastaan pikaherkkua. Tämän osaa tehdä jo meillä reilu kolmivuotiaskin. Ja on yllättävän hyvää, uskokaa pois!
Kesäkurpitsa-viinirypälecocktailtikut 
(makea) kesäkurpitsa
viinirypäleitä
Pese kesäkurpitsa ja viinirypäleet. Pilko kesäkurpitsa pieniksi kuutioiksi ja puolita viinirypäleet. Kieritä pilkotut kesäkurpitsat ja viinirypäleet sulatetussa kookosöljyssä ja sen jälkeen riisiprotskussa. (Meillä tämä pyörittelyosuus ei ollut kovin tasaista, mutta hyvää se on epätasaisenakin :-D) Jähmetä pyöritellyt palaset jääkaapissa minuutin ajan. Työnnä palaset cocktailtikkuihin ja nautiskele. Halutessasi voit käyttää myös suklaanmakuista protskua (esimerkiksi tätä), ja tietenkin se voi olla myös muuta kuin riisiprotskua (esimerkiksi tätä).

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Miltä kuulostavat sokerittomat Creamy toffee -konvehdit ja mikä on tämän hetken hittipuuromme?

Nyt kun viimeisimmätkin ovat popsineet kaiken maailman juhlapöydän konvehdit suuhunsa, on aika tehdä itse kahvipöytään naposteluherkkuja! Tässä on resepti, joka sopii myös niille, jotka tahtovat vältellä näin joulun jälkeen sanaa (ja makua) suklaa kaukaa, mutta herkutella! Ja joo, niiden Juhlapöydän konvehtien jälkeen ei ole ollenkaan pöllömpää, että nämä konvehdit (eli oikeasti raakakarkit) ovat maidottomia, viljattomia, sokerittomia sekä makeutusaineettomia, eikös niin? Mieheni nimesi nämä Creamy toffee -konvehdeiksi, ja jep – maku vastaa täysin nimeään, slurps!


Creamy toffee -konvehdit (noin 200g)

100g taateleita
50g cashewtahnaa
30g kookosmannaa
1dl mulpereita
1rkl mct-öljyä
ripaus suolaa
hyppysellinen vaniljaa

Jauha kaikki aineet sekaisin monitoimikoneessa sileäksi massaksi. Levitä pieneen kulhoon voipaperin päälle tasaiseksi levyksi ja laita astia pakkaseen. Kun massa on jähmettynyt, leikkaa se pieniksi suupaloiksi.


Toinen resepti, joka taitaa olla sekin nyt pakko jakaa, on niinkin yksinkertainen juttu, kuin minun tämänhetkinen lempparituorepuuroni! Aiemmat, edelleen toimivat tuorepuuroreseptini löydät täältä: Tuorepuurofanin luottoreseptit, Tuorepuuro, nyt! ja Suutuntumahifistelijän joulupuuro. Ja tässä olisi nyt yksi lisää!

Lakkatuorepuuro (1 annos)
1dl (sulatettua) lakkaa
kourallinen gojimarjoja
kourallinen mulpereita
1½-2dl kaurahiutaleita
makeutusta oman mielen mukaan (esim. steviatipat, hunaja)
1dl keitettyä marjateetä (meillä vakkarisuosikki on Clipperin teet, esim. Wild berry infusion)
Sulata kookosmanna (sulaa myös kätevästi esimerkiksi ohjeessa käytetyn keitetyn teen seassa sekoitellen). Lisää kaikki muut aineet suht nopeasti (ettei kookosmanna kerkiä jämähtää heti) ja sekoittele tasaiseksi. Nauti saman tien tai jääkaapin kautta myöhemmin!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Mitä jos perjantai olisikin leipäperjantai?

Nyt olisi vuorossa aika iisi vuokaleivän resepti, jota voit syödä sellaisenaan vain viipaloituna tai vaihtoehtoisesti kasata leipäsiivun päälle vaikka ne pitsamaiset päällysteet, jos teillä monen muun perheen tapaan vietetään pitsaperjantaita! Ohje on maidoton ja gluteeniton.


Vuokaleipä

5½ dl vettä
½ dl kookosöljyä, oliiviöljyä, tai sulatettua gheetä
40 g hiivaa
1,5 tl suolaa
3 dl porkkanaraastetta
500 g tattarijauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 dl riisijauhoja

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää muut aineet ja sekoita hyvin yleiskoneella tai jos et omista yleiskonetta, niin aluksi sähkövatkaimella ja sen jälkeen käsillä. Kaada taikina 1,5 litran vuokaan ja anna kohota hyvin, noin 40 minuuttia. Paista 230 asteessa 30 minuuttia. Lisävinkki: seuraavina päivinä käytä leipä paahtimen kautta!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Palleromaniaa

Näyttävät hassuilta ja kuulostavat hölmöiltä, mutta ovat melko maistuvia – ne ovat mun pallerot. Palleromaniani alkoi siitä, kun en jaksanut hääriä kauaa keittiössä rankan päivän jälkeen enkä jaksanut odottaa herkkujen kypsymistä uunissa. Olen tehnyt ehkä valehtelematta kolmeakymmentä erimakuista palleroa, ja nyt heittelen ideoita muutamaan maistuvimpaan.

Olen kirjoittanut palleroista aiemminkin, mutta kertaan vielä, jotta kaikille tulisi selväksi, että myös maidoton-munaton-viljaton-leivonta voi olla to-del-la helppoa ja to-del-la nopeaa sekä maistajasta toki riippuen myös to-del-la maukasta. Pallerokaavahan on enemmän kuin iisi: sekoita keskenään jotakin rasvaa/rasvaista, jotakin hedelmää/marjaa, jotakin jauhoa sekä mausteita, jos niitä haluaa laittaa. Pyöritä palloiksi ja nauti heti tai jääkaappi/pakastinsäilytyksen jälkeen. Minulle sopiva yhdeltä istumalta/seisomalta syötävä määrä on jotakuinkin seuraava: reilu ruokalusikallinen rasvaa, noin desi hedelmäraastetta/marjoja kevyesti lusikalla murskattuna ja puoli desiä viiva desi jauhoja, riippuen hedelmien/marjojen vetisyydestä. Seoksesta olisi tarkoitus tulla helposti käsin muovailtavaa.
Minun ehkäpä tämän imetysdieetin myötä vähän muuttuneelle gustatoriselle aistille mieluisimpia makuyhdistelmiä ovat esimerkiksi seuraavat:
banaani + makeuttamaton maapähkinävoi + kookosjauho
omena + makeuttamaton cashewvoi + kookosjauho + kaneli + inkivääri + kardemumma
mustikat + kookosöljy + mantelijauhe
puolukat + kookosöljy + tattari-kinoajauho -yhdistelmä + lucuma
päärynä + kookosöljy + kookosjauho + lakritsinjuurijauhe

Kookosöljy kannattaa sulattaa ennen seokseen lisäämistä ellei kuivakaapissa ole hellettä. Ja jos mausteita laittaa, niitä voi laittaa aika reilusti – jos minä laitan mausteita, niin niitä uppoaa yhteismäärältään yhteen settiin yksi viiva kaksi teelusikallista. Yksi desi hedelmää on yleensä yksi banaani, yksi omena tai yksi päärynä – joten siksikin määrät ovat nuo mitä ovat. Leivonta ei saa olla liian vaikeaa 🙂

Myönnän: joskus makeannälkä on niin suuri, että en jaksa edes
pyöritellä taikinasta palleroita, vaan vetelen taikinan lusikalla
suuhun. Hyvää niinkin!

Arvot koetuksella

The Guru ilmoitti Minimullistajan uuden antitrypsiinikokeen tulokset. Tavallaan en edes osannut odottaa tuloksilta mitään muuta kuin että ei se arvo ainakaan ole voinut nousta. Viimeksihän arvo oli 650 normaalin arvon ollessa 200 ja hälyttävän rajan 400. Nyt arvo oli 450. Okei – parempaan suuntaan arvo oli mennyt, ja “ainoa”, mitä olin ruokavaliossani tehnyt allergologin määräyksestä tuon edellisen testin jälkeen, oli maitoproteiinin ja kananmunan poisjättö. Mutta edelleen Minimullistajan suolisto on jonkinlaisessa tulehdustilassa, ja sehän ei ole millään tavalla toivottavaa saati hyväksyttävää, jos asialle vaan voi jotakin tehdä. Ja minähän joudun tekemään; nyt on ruokalistani lisäkarsimisen aika. Kaupasta ei kanneta minulle muun muassa enää sellaisia juttuja, jotka on kokeiltu Minimullistajalle huonoin tuloksin, mutta joita minä olen koko ajan syönyt. Nähtäväksi jää, kuinka heikoksi lautasen sisältöni vielä muodostuu, mutta se on selvää, että imetyksellä jatketaan niin kauan kuin minä jaksan, Minimullistaja on yhteistyöhaluinen ja suinkin vain kaikinpuolin pärjätään.
Onnellinen olen siitä, että lääkkeisiin emme ole joutuneet edelleenkään Minimullistajan kohdalla turvautumaan. Mutta onhan se selvää – oireita hänellä on. Joinakin päivinä enemmän, toisina vähemmän. En jaksa uskoa, että normaali yhdeksänkuinen nukkuu normaalipäivänään kolmet tai kahdet puolen tunnin unet niin, että häntä on ensin nukutettu puoli tuntia kantorepussa jumppapallon päällä ja sitten hän herää karmeaan kiljuntaan ja iiiiiisooon röyhtyyn. Huonoina päivinä Minimullistaja nukkuu huutonsa uuvahtaen muutamat kymmenen minuutin pätkät päivässä, hyvinä päivinä hän saattaa nukkua kolmet tunnin-pari unet. Normaali yö on heräilyä puolentoista tunnin välein. Huono yö on heräilyä puolen tunnin välein. Hyvä yö on heräilyä kolmen tunnin välein.
Minimullistajan kakka-arvojen lisäksi ollaan mietiskelty muita arvoja liittyen Pikkusankarin oloon. Hänellä kun (käytös)oireet ovat jatkuneet lääkkeiden lisäyksistä huolimatta. Se on tullut hyvin, hyvin selväksi, että mitään lääkettä ei todellakaan syötetä turhaan. Kiitos vain rakas mieheni, kun olet unohtanut muutaman kerran lääkkeet kotiin lähtiessämme moneksi tunniksi pois ja todellinen KATASTROFI on seurannut meitä. Nyt pitääkin harkita the Gurun ehdottamia seuraavia steppejä olon parantamiseksi: haluammeko seuraavaksi lisätä Seren annostusta vai kokeilla maidon poisjättöä? Kun vaakakuppiin toiselle puolelle laitetaan lisäkortisoni ja toiselle puolelle uuden ruokavalion mahdolliset niin sopeutumisongelmat kuin hyödytkin – me valitsemme maidottoman kokeilun. Se alkoi tänään juomamaidon poisjättämisellä.

Ja sitten mielessä on vielä ne äitiyteen liittyvät arvoni, joita en ole
pystynyt välillä to-del-la haastavassa arjessamme täyttämään ollenkaan.