Sokerittomat, gluteenittomat ja maidottomat minuuttikarkit!

Haluaisitko syödä superherkullisia karkkeja, jotka eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria eivätkä mitään ylimääräistä makeutusta (saati lisäaineita)? Tässä olisi juuri sinulle resepti! Käy siis sinulle, joka tahdot nopeasti haukkasta pikaenergian suuhun, mutta myös sinulle, joka tahtoo ihanan jälkkärin, ja hei – käy myös sinulle, joka suunnittelet vähän terveellisempää juhlatarjottavaa!
(Pähkinöitä)
Pyörittele kuivatut taatelit lakritsinjuurijauheessa ja/tai raakakaakaojauheessa (onnistuu suljetussa rasiassa tai vaikka minigrip-pussissa heilutellen – sisälle vaan sekä taatelit että jauhe). Tee veitsellä taateleihin viilto. (Tässä vaiheessa, jos tahdot, voit sujauttaa taatelin sisälle pähkinän.) Täytä osa taateleista, cashewtahnalla, osa kookosmannalla, osa mantelitahnalla ja osa parapähkinätahnalla. Voit ripotella vielä päälle lakritsinjuurijauhetta ja/tai kaakaojauhetta. 

HER-KUT-TE-LE!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Synttäreiden maidottomat, gluteenittomat ja sokerittomat suklaa-kaurakeksit

Meidän perheen isompien poikien yhteissynttäreitä vietettiin parisen viikkoa sitten. Synttäreillä tarjottiin näitä hunajaisia, pehmeitä ja maukkaita suklaa-kaurakeksejä, kannattaa teidänkin kokeilla! Tässä on ohje, josta tulee noin 20 keksiä.

2,5dl kaurahiutaleita
2rkl hunajaa
20 tippaa vaniljasteviaa

Liota taateleita ja pähkinöitä ainakin 2 tuntia. Jos mahdollista, niin anna pähkinöiden liota yön yli. Murskaa taatelit ja cashewpähkinät hienoksi tahnaksi monitoimikoneella. Lisää sitten muut aineet sekaat koko ajan sekoittaen. Anna seoksen tekeytyä 15 minuuttia. Muotoile massasta pienehköjä keksejä leivinpaperille ja paista ne uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Herkullinen mehujää, jolla nälkä pysyy paremmin pois

Heippa tyypit! Täällä ollaankin viime viikot eletty melko sosiaalisesti, eikä tietokonetta ole avattu juuri ollenkaan 🙂  Hyvä, kun olen kännykkää vähän availlut välillä ja instagramia (@skribentti) yrittänyt päivitellä… On ollut niin paljon juhlia, yökyliä, kesäharrastuksia, teattereita ja melkein jokaisena muuna päivänä ystävien kanssa näkemisiä ja kaikenlaisia tekemisiä, ihanaa!

Tänään haluan jakaa kanssanne yhden kesäisen mehujääreseptin, joka pitänee (rasvansa ansiosta) nälkää hieman paremmin kuin pelkästä hedelmistä valmistetut mehujäät. Rasva ei kuitenkaan tee tästä mehujäästä mitenkään huononmakuista, vaan päinvastoin! Tämä resepti toimii niin lapsille kuin aikuisillekin. Reseptistä tulee muottien koosta riippuen noin 10 mehujäätä.

1/4 normaalikokoisesta vesimelonista
3dl tuoreita mansikoita
1 banaani
Soseuta blenderissä ainekset sekaisin. Kaada muotteihin ja anna olla pakkasessa jäätymässä ainakin kolme tuntia.

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Mitä voi piillä “koko ajan kipeänä” -fraasin takana?

Onko sinulla jatkuvasti flunssa? Valuuko lapsesi nenä viikosta toiseen? Onko teillä korvatulehduskierre, jolle ei näy loppua? Kuuletko selitykseksi lääkäriltä tai terveydenhoitajalta, että sitä nyt vaan on liikkeellä? Toiset vaan nyt sairastelevat enemmän. Lapset nyt vaan on useammin kipeänä. Oletko miettinyt koskaan termiä ‘vilustuminen’ sen tarkemmin? Eli se, että altistuminen kylmälle aiheuttaisi flunssan? Tämän teorian mukaan avantouimarit ja muut säännöllisesti itsensä tarkoituksella kylmettävät olisivat jatkuvasti flunssassa. Mutta asia ei taida mennä ihan niin.
Pöpöt, bakteerit ja virukset. ”Sitä on liikkeellä.” Tiesitkö, että ihmisessä on lukumäärällisesti enemmän bakteereja kuin ihmissoluja. Yhdeksän kertaa enemmän! Olet varmaan kuullut kuinka paljon bakteereja on esimerkiksi kyntesi tai vihkisormuksesi alla. Miljoonia. Koko ajan. Elimistö elää harmoniassa bakteeriensa kanssa. Sinun suolistosi bakteerit jopa keskustelevat aivojesi kanssa. Ne ovat tärkeä osa immuunipuolustustasi, vastustuskykyäsi.
Vastustuskyvyllä tarkoitetaan kehon keinoja puolustautua ulkoisia uhkia, kuten esimerkiksi flunssan aiheuttajia vastaan. Jos sinun kehollasi ei ole kykyä vastustaa flunssaa aiheuttavia bakteereja, pääsevät ne asettumaan kodiksi. Tällöin käynnistyy suurempi operaatio niiden poistamiseksi.

Kuume, tulehdus ja lima. Riippuen kehosi vastustuskyvystä ja flunssapöpön iskukyvystä, voi sinulle nousta sen seurauksena kuume. Kuume on koko kehonlaajuinen puolustusreaktio taudinaiheuttajaa vastaan. Se on tulehdusreaktio, jossa luodaan sopiva maaperä ulkoisen uhan tuhoamiselle. Kuume on siis hyvä asia. Se on merkki, että kehosi on tunnistanut, että sitä uhkaa jokin pöpö ja että se pyrkii tuhoamaan sen. Akuutti tulehdus on ystäväsi tässä tilanteessa. Tulehdus on vaarallinen vain kroonistuessa.


Nyt kun keho on tunnistanut pöpöt ja lähettänyt iskujoukot neutralisoimaan ne, on seuraava vaihe pöpöjen poistaminen kehosta. Nenä valuu, kurkku on tukossa ja keuhkoputkissa on limaa. Kun pöpöt on napattu kiinni, tuodaan ne limakalvojen lähelle. Lima on eräänlaista kudosnestettä, johon nämä pöpöt kiinnitetään, jotta ne voidaan poistaa elimistöstä.

Mitä tapahtuu, kun lasket kuumetta lääkkeillä? 

Keho ei saa tehdä sitä, mitä sen on tarkoitus tehdä. Jos tulehdusreaktio vaimennetaan ennen kuin elimistön iskujoukot ovat neutralisoineet pöpöt, pääsevät nämä pälkähästä. Pöpöt jatkavat kehossa seilaamista, kunnes asettuvat johonkin uuteen herkulliseen paikkaan. Tämänlainen potentiaalinen paikka on, varsinkin lapsilla, sisäkorva. Kun keho on turrutettu lääkkeillä ja olo on saatu keinotekoisesti paremmaksi, näyttää siltä, että pöpö on selätetty. Elimistö saa vetää hetken henkeä ja kerää voimiansa. Sillä välin nämä kehoon jääneet pöpöt asettuvat esimerkiksi korvaan. Kun elimistö on saanut kerättyä hetken voimiansa, kykenee se jälleen tunnistamaan korvan tunkeutujat ja näin olleen nostaa hälytystilan (lue: tulehdusreaktion). Olet saanut niin kutsutun jälkitaudin.

Lapsi tai sinä olet taas kipeä ja menet lääkäriin. Siellä sinulle vakuutetaan useimmiten, että tarvitset antibioottikuurin. Jos otat kuurin, voit palata takaisin edellisen kappaleen alkuun. Et ehkä heti, mutta viikkojen tai muutaman kuukauden päästä. Antibiootit ovat, ainakin vielä, suhteellisen tehokkaita tuhoamaan valtava määrä bakteereja kehossa. Hyviä ja huonoja. Se on hieman sama asia kuin hävittäisit muurahaispesän pihastasi napalmi-ilmaiskulla. Pesä tuhoutuu kyllä, mutta niin tuhoutuu talosikin.

HUOM! On toki tilanteita, että antibiootit ovat lääke paikallaan, mutta näin ei ole joka nuhakuumeen tai korvatulehduksen kohdalla. Ihmiskeholla on kyky parantaa itse itsensä tiettyyn pisteeseen asti, jos sillä on tarvittavat palikat ja tilaisuus tätä varten.

Ennaltaehkäisy on tietenkin paras puolustus, palataan siihen hetken kuluttua. Se, mitä lääketeollisuuden kouluttama lääkärisi ei kerro sinulle, on että tulehdusta voi lievittää myös luonnon omilla antimilla. Bakteereja, viruksia ja sieni-infektioita… arvasit oikein, voit tuhota luonnon omilla antimilla. Voit tukea elimistöäsi oikeanlaisella ravinnolla ja ravinteilla tuhoamaan pöpöt itse. Tässä on muutamia tärppejä luonnon omista lääkkeistä:

Kurkuma ja sen sisältämä kurkumiini on tuhansia vuosia käytetty tulehduksen lievittäjä. On tutkimustuloksia, että sen teho on vähintään yhtä hyvä kuin tulehduskipulääkkeiden. Ilman sivuvaikutuksia.


Kookosöljyllä on antiviraalisia, -bakteerisia ja -fungaalisia ominaisuuksia. Kaiken lisäksi se on vielä herkullisen makuistakin.

Hiili, savi ja pii ovat loistavia sitomaan itseensä myrkkyjä. Olemme muutamissa teksteissä maininneet aktiivihiilen (klik), jota pidämme aina kaapissa kaiken varalta. Bentoniittisavi on hieman hiiltä lempeämpi vaihtoehto. Piitä käytämme myös kuuriluonteisesti.

Eteeriset öljyt ovat tehokkaita sekä tuhoamaan bakteereja, että lievittämään flunssan oireita. (Eteerisistä öljyistä on kirjoitus täällä: Miten eteerisillä öljyillä voi lisätä hyvinvointia?)

Kotitekoisen vaporubin pikaohje:

1rkl kookosöljyä
10 tippaa eukalyptusöljyä
10 tippaa piparminttuöljyä

Sekoita ainekset keskenään pienessä purkissa. Hiero pieni määrä valmistetta tukkoisen lapsen rinnan ja kaulan alueelle useita kertoja päivässä.

Kirjoitimme syksyllä sairastelunvälttöpostauksen (klik!), jossa puhuimme meidän perheen keinoista ennaltaehkäistä flunssia. Sieltä voisi tähän postaukseen nostaa ruokavalion ja avata siihen liittyen muutaman asian. Kuten olemme monissa teksteissä kirjoittaneet, miten tärkeä on saada riittävästi tietyjä ravinteita ruokavaliosta, on syytä huomioida, että itselleen epäsopiva ruokavalio voi myös aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita.

Maitotuotteet. Maito on suomalaisille pyhä asia. Meidät on saatu uskomaan, että emme selviä ilman lehmästä tulevaa maitoa. Siis, että ihminen tarvitsisi toisen lajin, eli lehmän, tuottamaa maitoa säännöllisesti. Oikeastiko? Tästä voisi kirjoittaa ihan oman tekstin, mutta jotta pysytään aiheessa, niin maitotuotteilla on muun muassa sellainen ominaisuus, että ne lisäävät liman eritystä hengitysteihin. Astmaatikot hoi! Jos ette usko, niin kokeilkaa olla ilman mitään lehmänmaitovalmistetta 2 viikkoa, niin huomaatte eron. Maito ja sen proteiinit lisäävät tulehdusreaktiota elimistössä. Ne pitävät siis yllä jatkuvaa tulehdustilaa, joka syö kehon rajallisia resursseja, eli heikentää samalla myös vastustuskykyä.

Viljat ja palkokasvit. Näiden proteiinit, lektiinit, ovat erityisen ongelmallisia ihmiselle. Mikään kasvi ei halua, että sitä syödään, kuten ei mikään eläinkään. Eläimet pääsevät, ainakin luonnossa, juoksemaan pakoon saalistajiaan. Kasvit eivät pääse pakoon, joten niiden on puolustauduttava muilla keinoin. Kasvit muodostavat tietynlaisia proteiiniyhdisteitä, joilla nämä suojautuvat syömistä vastaan. Kasvien siemenet eivät myöskään halua tulla syödyksi, siksi niissä on niin vahva kuorirakenne, että ne eivät kokonaisena ja raakana syötynä pilkkoudu ja imeydy, vaan tulevat iloisesti vahongoittumatta ulos takaovesta.

Oletko koskaan syönyt hieman liian tulista ruokaa ja huomannut, että nenä alkaa valumaan ja kyyneleet tulevat silmiin? Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten keho reagoi, kun syöt jotain epäsopivaa. Keho pyrkii kaikin keinoin poistamaan epäsopivat aineet. Syntyy lievä tulehdustila ja limakalvot erittävät tunkeutujat kudosnesteen (liman) mukana pois kehosta.

Koisokasvit. Chilit, paprikat, peruna, tomaatti, munakoiso ja eräät marjat kuuluvat solanaceae-sukuun, jotka saattavat olla monille tietämättään ongelmallisia. Solanaceae-suvun kasveista ovat monet ihmisille jopa hengenvaarallisia. Usein chiliä ja tulisia koisokasveja käytetään juuri niiden hormeettisen efektin vuoksi. Sopivalla annoksella ne vahvistavat kehoa, liian isoilla annoksilla ne vahingoittavat kehoa. Koisokasveihin kannattaa suhtautua salapoliisin tavoin kuulostelemalla, että onko niistä enemmän hyötyä kuin haittaa ja mikä on itselle sopiva annos.

Oletetaan tilanne, että olet esimerkiksi yliherkkä monille yllä mainituille ruoka-aineille, mutta et tiedä sitä vielä. Syöt niitä säännöllisesti, etkä saa välittömiä oireita. Sisälläsi kuitenkin elimistö taistelee koko ajan ruokavaliostasi tulevia tulehdustekijöitä vastaan. Se sitoo ison määrän vastustuskyvystäsi. Sitten kohtaat flunssabakteerin ja ehkä samanaikaisesti muutaman hormeettisen stressitekijän kanssa menee överiksi: liian rankka liikuntasuoritus ja vaikkapa kylmäaltistus, johon et ole totuttanut kehoa, niin keholla ei yksinkertaisesti ole resursseja eliminoida flunssapöpöjä heti. Tämä edellä mainittu skenaario saattaa olla selitys sille, miksi toiset meistä tuntuvat nappaavan flunssat ja pöpöt herkemmin kuin toiset. Jos on tilanne, että lapsesi nenä yksinkertaisesti vain valuu koko ajan, eikä ole muita oireita kuin korkeintaan pientä yskää, voisi syyksi epäillä kasvien lektiinejä.

Ennaltaehkäisyn kulmakivet vielä pikakertauksena:

  1. Syö ravinteikasta ruokaa
  2. Ole tietoinen epäsopivista ruoka-aineista
  3. Muista riittävä uni ja palautuminen
  4. Vietä joka päivä aikaa ulkoilmassa, jotta kylmä sää ei pääse yllättämään
  5. Pidä ensiapulaukussasi mukana aina aktiivihiiltä ja eteerisiä öljyjä kaiken varalta

Ja loppuun vielä disclaimer. Jokainen on itse vastuussa itsestään ja lapsestaan. Jokaisen on arvioitava itse sairautensa vakavuus ja mahdollisten lääkkeiden tarve, vaikka tekstissä näitä kehotetaankin välttämään viimeiseen asti. Panosta mielummin ennaltaehkäisyyn, jottet joutuisi hankalien valintojen eteen lääkkeiden kanssa.

Pay the farmer now, or pay pharma later.

RJ

Yhteistyössä Foodinin ja Biomedin kanssa

Joko sinä olet vaihtanut valkaistun sokerin muihin makeuttajiin?

Millä te makeutatte leivonnaisenne? 🙂 Meillä käytetään (tutun hunajan lisäksi ja hieman vähemmän tunnetun agavesiirapin lisäksi) vaihdellen steviaa, erytritolia ja kookossokeria. Kaikki nämä ovat keskenään hieman erilaisia makeuttajia. 
 
Stevia on kaloriton, eikä se nosta lainkaan verensokeria. Stevia on luonnollinen makeuttaja, ja se on peräisin Rebaudiana-kasvista. Stevia on tosi makeaa, joten sitä tarvitsee käyttää vain tosi vähän kerrallaan.
Erytritoli on myös kaloriton, eikä heilauttele verensokeria tai aiheuta hampaille haittaa. Se on sokerialkoholi, jota esiintyy luonnostaan muun muassa viinirypäleissä ja meloneissa. Erytritoli on hieman makeampaa kuin tavallinen sokeri, joten leivontaohjeen perussokerin määrästä kannattaa erytritolilla korvata vain 60-70%.
Kookossokeri muistuttaa näistä vaihtoehtomakeuttajista eniten normaalia sokeria. Kookossokeri on kuivattua kookoksenkukintonektaria. Sen glykeeminen indeksi on alhainen, joten se nostaa maltillisesti verensokeria. Jos tahdot valita maailman ekologisimman makeuttajan, se on tämä! Kookossokerin maku on mielestäni lähinnä normaalia sokeria, mutta silti paljon vivahteikkaampi ja maukkaampi! 
Valkaistulle sokerille on siis hyviä vaihtoehtoja. Valkaistussa normaalissa sokerissa kun ei ole mitään hyvää, senhän kaikki varmasti jo tietävätkin 🙂 Seuraavaan maidottomaan ja gluteenittomaan kääretorttuohjeeseen kannattaa käyttää joko kookossokeria tai erytritolia, jotta saa tarvittavan massan kananmunien kanssa aikaiseksi (stevia ei toimi tässä tehtävässä). Käytä vaikka taikinaan toista makeuttajaa ja leivinpaperin sokeroimiseen toista makeuttajaa. Steviaa voisi sitten vaikka tipauttaa kahvin sekaan, jos nautistelee kääretorttupalasensa hyvän kahvin kanssa ja haluaa sitä jollakin makeuttaa 🙂
4 kananmunaa
1,5 dl kookossokeria tai 1dl erytritolia
1.5-2dl kaurajauhoja
0.5dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
kookossokeria/erytritolia leivinpaperin sokeroimiseen
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munavaahtoon. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista noin 7-8 minuuttia noin 220 asteessa. Kumoa kypsä pohja sokeroidulle leivinpaperille ja anna hetken jäähtyä. Levitä haluamaasi täytettä. Kääri rullalle ja anna mieluusti tekeytyä seuraavaan päivään.
Täytevaihtoehtoja ovat muun muassa kaikki hillot, kaikki marjat, muussattu banaani, kermavaahto-rahkaseos (jos teet näistä, valitse maidottomat versiot)…

Yhteistyössä Foodinin kanssa