Mitä tapahtui julkaise-komennon jälkeen?

Kuten meidän tuuria aiemminkin, hyvien kuulumisten julistamisten jälkeen mentiin vauhdilla rotkoon! Tasan viikko sitten, tasapainotekstin julkaise-komennon painamisen jälkeen Pikkusankarin yhtäkkiä ilmaantuneet nopeasti pahenevat oireet yllättivät täysin! Koska mikään ruoka, lääke, elämäntilanne tms. ei ollut muuttunut yhtä yhtäkkiä kuin käytös ja pipinkertominen, päätin kokeilla onneani osteopaatille pika-ajan saamisen suhteen. Niinpä eilen aseteltiin Pikkusankaria osteopaatin pöydälle! Minun toimintaani vauhditti tosin myös se, että pitkälle lomareissulle olisi kiva lähteä mahdollisimman oireettomien lasten kanssa… Ja tottakai, muistissani on ne mieltäalentavat viikot, kun järkyttäviä oireita on katsottu yritetään nyt selvitä vielä ilman muutoksia ja seuraillaan -mentaliteetilla. Sellaista tuskaa ei enää ikinä, jos mahdollista, kiitos.

Voisiko se tasapainon aika joskus jatkua vielä pidempään kuin nyt?

 

Jotta liian helpolla ei tästäkään oirerytäkästä päästäisi, kehittyi Minimullistajalle yhtä yllättäen pahimmat iho-oireet koskaan. Vaippa-alue muuttui punaiseksi, todella kipeäksi, turvonneeksi ja haavaiseksi. Istuminen tekee hänellä kipeää ja vaippa täyttyy monen monta kertaa päivässä henkeähaukkovan pahalla sisällöllä. Yöt ovat menneet vaippaa vaihtaessa ja Minimullistajan auauauau!-valituksen lieventämisyrityksissä. Allergiaoireiden syy on edelleen mysteeri (ja mielessä on tietenkin ollut muitakin kuin allergiavaihtoehtoja). Minimullistajalle aloitimme heti vahvat maitohappobakteerit, ja toivomme nyt, että ruokavaliota ei tarvitsisi alkaa rajoittamaan. Meille tämmöinen tilanne on uudenlainen, sillä Minimullistajalla ei ole nyt ollenkaan refluksioireita, vaan “pelkkää” ongelmaa suolistossa ja iholla. Aiemmin refluksioireet menivät melkein aina rinnakkain allergiaoireiden kanssa.
Tämä huonompi periodi olisi nyt kuitenkin voinut jäädä väliin, kun tässä elämässä sattumoisin on juuri tällä hetkellä vähän (tai vähän enemmänkin) muitakin terveydellisiä huolia. Huoh.

Tasapainon aika

En muista, olenko koskaan harkinnut kirjoittavani otsikkoon sanaa “tasapaino” positiivisten sairauskuulumisten yhteyteen. Nyt kirjoitin, senkin uhalla, että ensi viikolla heräillään taas kymmenen kertaa yössä, kaivetaan astmalääkkeet kaapeista ja vedetään ruokalistalta puolet pois. Voisin kutsua näitä kuulumisia jopa ilouutisiksi!
Muutama viikko sitten olimme kontrollikäynnillä allergologimme luona, ja ensimmäistä kertaa näiden viiden vuoden aikana sovimme kontrollikäynnin olevan vasta neljän kuukauden päästä edellisen kolmen sijaan! Syitä on kaksi: oma tietoisuus kaikista refluksiin, allergioihin ja astmaan liittyvistä tekijöistä on jo sen verran suuri, että voimme enemmän omaohjautuvasti tehdä päätöksiä hoitoihin ja lääkkeisiin liittyen; ja toinen syy on tietysti se, että poikien tilanne nyt on parempi kuin koskaan (molempien poikien samaan aikaan!). Huh, kuulostaapa hienolta kirjoittaa tämä!
Pikkusankari on nyt pärjännyt jo melkein neljä kuukautta ilman happosalpaajia ja astmalääkkeitä ainoastaan kevyempien lääkkeiden ollessa käytössä tarvittaessa! Minimullistajan uutiset ovat tätäkin radikaalimpia: hän on alkanut nukkumaan ainakin muutaman täyden yön viikossa ja hän syö viikottain lehmänmaitotuotteita! Ruokavalion suhteen ollaan menossa mahtavasti kohti sallivuutta: KAIKKEA saa maistella! Tämä kaikki Minimullistajan kanssa on tapahtunut ihan vasta viimeisimpien viikkojen aikana, melkein kuin yhtäkkiä.
Hieman hämillämme me olemme, kun jokaista yötä ei ole tarvinnut valvoa tuskaisten lasten kanssa, kun päivittäinen lääkeshow on huomattavasti pienentynyt ja kun ei tarvitse olla sydämenpysähtymisen partaalla, jos lapsen suuhun eksyy murunen lattialta. Niin hämillämme, mutta myös erityisen iloisia sekä kiitollisia me olemme tästä hieman normaalimmasta lapsiperhe-elämästä, josta olemme saaneet nyt maistiaisia.

Ruokaliikenteenlähteitä

Vuosittaiseen tapaani puran hieman täällä blogin puolella liikenteenlähteitä. Tällä kertaa katsastan pienen slaissin ruokiin liittyviä liikenteenlähteitä. Ihan kiva, että minun blogiini ei pelkästään sokerissa dipattujen pullien ja gini-martinien ohjeita googlailemalla eksytä, vaan seassa on muutakin…
alkuraskaus unettomuus nälkä yöllä – Kyllllä! Alkuraskauksissa ainakin minulla oli koko ajan nälkä, myös yöllä.
dieetin aloitus loppuraskaudesta – En tiedä mistä dieetistä tässä puhutaan, mutta itse en dieetannut, en painon enkä allergioiden takia loppuraskaudessa.
painonnousun hillitseminen loppuraskaudessa – Tässä minä en ole ollenkaan hyvä esimerkki ruokailujeni suhteen, vaikka paino minulla ei noussutkaan “kuin” sen 8 kiloa molemmissa raskauksissa. Melkein huvittavaa ajatellakin, että tajuton sokeri-rasva-hiilari-yhdistelmähimo jatkui niin vahvana läpi raskauksien, että esimerkiksi kuopusta odottaessani työpaikkani kahvilan työntekijä osasi jo valmiiksi latoa hymyssä suin suklaapatukat ja viinerit tiskille, kun minä astuin kahvilan kynnyksen yli. Että epäonnisemmalla odottajalla olisi kyllä tullut se 30 ylikiloa painoa minun ruokavaliollani.
lisämaidon aloittaminen – Nykyään olen ehdottomasti sitä mieltä, että lisämaitoa ei kannata antaa vauvalle “varmuuden vuoksi”. Esikoiselle tupattiin lisämaitotuttipullo sairaalassa suuhun, kun itku oli niin karmeaa. Myöhemmin selvisi, että vatsavaivathan ne häntä itkettivät eikä minun maidon puute.
kiinteiden aloittaminen 3kk – Esikoiselle aloitettiin jo kolmikuisena kiinteät (ja syy oli taas se, että luulimme hänen itkevän nälkäänsä). Tämähän osoittautui suureksi virheeksi. Peruna, jolla aloitettiin syömiset, oli kamalan suuri oireidenaiheuttaja… Eli Pikkusankarin tuska vain suureni kiinteiden myötä. Minimullistajan kanssa olimme järkevämpiä ja osasimme tulkita itkuja oikein. Hän aloitteli kiinteät vajaa kuusikuisena.
ensisose refluksivauvalle – Suosittelen lämpimästi bataattia.
soseiden aloitus ilmavaivat – Siihen asti, kun vauva sietää ilmavaivojaan ilman suurempia tuskia, olettaisin niiden olevan normaalia kehon tottumista uuteen ruokamuotoon.
kiinteiden aloitus itkuisuus – Ehkä ensimmäisen sosemaistelun jälkeisestä itkusta ei kannata huolestua, mutta tietenkin jos itkuisuus jatkuu kauan tai toistuu usein, niin on mietittävä soseen sopivuutta.
kiinteiden aloitus ja limainen kakka – Limainen, vihertävä tuotos, meidän pojilla ainakin, on aina ollut oire allergiasta.
kiinteiden aloitus yöhulinat – Niitä on koettu meillä jokaikisen uuden maun jälkeen, suurempina hulinoina tai pienempinä hulinointa, mutta hulinoina kuitenkin. Tiettyyn pisteeseen asti ollaan katsottu hulinoinnin olevan normaalia, mutta pitkään jatkuvana ei tietenkään ole näin.

kiinteiden aloitus nirsoilu – Tämä on varmaan ihan universaali ongelma, niin allergisilla kuin ei-allergisillakin. Ja tämä saattaa jatkua myös kiinteiden aloittamisen jälkeen… kauan, kauan, kauan…
oliko vauva itkuinen maitoaltistuksen jälkeen – Oli, meillä ainakin.
vauva maitoaltistuksessa kipeä monta päivää – Kyllä, valitettavasti.
porkkanarieska vauvalle – Hyvä idea! Jo ihan pienelle vauvalle tarjottavaan porkkanarieskaan voisi laittaa porkkanan lisäksi kaura/tattarihiutaleita, kookosjauhoa ja oliiviöljyä. Ja namia tulisi!
raparperi refluksi – Ainakin meillä Minimullistaja reagoi minun maitoni kautta todella vahvasti raparperiin refluksioireilla. Tänä vuonna emme ole vielä kokeilleetkaan raparperia.
munakoiso refluksi – Tämä on vähän kiikunkaakunruoka: välillä se on ollut sallituissa, välillä poissa. Tällähetkellä sallituissa.
mantelijuoma refluksi – Kukaan meidän perheestä ei juo mantelimaitoa viikottain, joten varmuutta tämän sopivuudesta meillä ei ole suoraan refluksiin vaikuttavana. Toki kaikki pähkinät kaikissa muodoissa oli kielletty minulta koko Pikkusankarin imetysdieetin ajan ja nyt puolitoistavuotta tällä Minimullistajan imetysdieetillä, sillä ne aiheuttivat vahvasti allergista refluksia.
maidoton imetysdieetti auttanut vauvan refluksiin – Todellakin totta. Molempien poikien kohdalla meillä juuri näin.
minkä ikäiselle kuivattuja omenoita – Me taisimme tarjota vuoden iässä.
maidoton viljaton lapsi – Se on meillä normaalia elämää(, jos tässä puhutaan lehmänmaidosta).

Ihan normaali lapsi hän on, vaikka viljaton ja maidoton onkin.

imetysdieetti laihtuminen – Näin voi käydä, jos ei jaksa pupeltaa tarpeeksi energiaa ruuasta. Onneksi minä olen saanut tällä toisella imetysdieetillä syödä paljon rasvapitoisempaa ruokaa kuin ensimmäisellä(, johon kuuluivat pitkään vain kana, bataatti, riisi, mustikka ja päärynä). Näin kaloreita on ollut helpompi pitää yllä. Painokin on nyt pysynyt samana, kun Pikkusankarin dieetin aikaan laihduin 10kg.
imetys painon lasku ahmiminen – Oikeasta ahmimisongelmasta en tiedä, mutta silloin, kun päivisin ei ole kerinnyt/muistanut syödä tarpeeksi, illalla meininki saattaa näyttää hieman ahmimiselta… tai kysykää mieheltäni haha.
syömishäiriö ja pitäisi imettää – Kuten jokaisessa syömishäiriötapauksessa, kehotan tässäkin tapauksessa hakemaan apua myös muualta kuin googlesta.
imetysdieetti maidoton – Se on se yleisin, jolla ainakin usein aloitetaan, kun vauva on itkuinen ja epäillään allergioita.
kannattaako imetysdieetti – Kannattaa, jos se vähentää vauvan tuskia. Ei kannata, jos se ei vähennä vauvan tuskia.
kyllästynyt imetysdieettiin – Sitten kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja lääkärin kanssa.
en jaksa imetysdieettiä – Tämä on välillä ollut minunkin tunteeni, mutta aika nopeasti se hälvenee. Eri asia olisi, jos tunne olisi jatkuva.
miksi kananmuna jätettävä maidottomalla dieetillä – Ei sitä kai maidottomalla ole jätettävä, mutta myös kananmunan proteiini on helposti allergisoiva, joten dieetin mahdollinen laajennus tapahtuu usein kananmunaan päin.
imetys ja suklaanhimo – Jos suklaahimoon ei voi jostain syystä vastata suklaalla, kokeile carobia!

 

amaranttipuuro hei meillä valvotaan – Meidän pojat tykkäävät kyllä! Erityisesti itsetehdyn omppuhillon kera.
viljaton omenapaistos – Onnistuu, ja on jopa superhyvää! Ruokavaliosta riippuen omenalohkojen sekaan vain kaura/tattari/kookoshiutaleita ja -jauhoja! Rasvaksi suosittelen kookosöljyä ja mausteiksi ceylonkanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa (ja rohkeille kokeilijoille lisäksi korianteria).
suolainen mukimuffini Tämä oli joskus ihan must.
siemennäkkäri munaton – Todella, todella hyvää! Ennen tein tätä joka viikko, mutta nyt olen yrittänyt harventaa hieman näkkärintekoa ja astua askeleen hifistelympään suuntaan ruoka-aineiden kanssa arjessa. Uunissa ollessaan siemenet meinaan menettävät paljon terveellisyydestään.
kurpitsansiemenjauho resepti – Tässä jauhossa on vivahteikas, rouhea maku! Suosittelen vaihtelunhaluisille joskus esimerksiksi kookosjauhoa tai mantelijauhoa korvaamaan.
banaanikookoskeksit Niiiin luottoreseptini.
kesäkurpitsarieskat – Kesäkurpitsa sopii piilotettavaksi melkein mihin tahansa. Minä olen viime aikoina laajentanut kesäkurpitsan käyttöä paljon myös makeiden leivonnaisten puolelle. Se tuo ihanasti mehevyyttä mukanaan!
maidottomat jouluruuat – Minulla on yhteensä kolme maidotonta joulua koettuna, ja hyvin on löytynyt syötävää myös joulupöydästä!
paleojäätelö – Tätä voisi tehdä nyt kesällä useamminkin. Perusreseptiin voisi soveltaa paleohengessä vaikka mitä päälle: lakritsinjuurijauhetta, kuivattuja marjoja, kookoslastuja, pähkinämurusia…
hasselpähkinäjauho resepti – Tyyristä, mutta hyvää! Jos oikein muistan. Vielä en ole laajentanut pähkinämaisteluani hasselpähkinöihin, mutta pian senkin aika koittaa (jes jes jes)! Hasselpähkinäjauho sopii makunsa puolesta minun mielestä erityisen hyvin esimerkiksi leipätaikinoihin. Toki tässäkin on sama probleema, jos halutaan ottaa ruoka-aineista kaikki irti: pähkinätkään eivät pidä kuumentamisesta.
maidoton palkkari – Ehdottomasti Sun Warriorin vaniljariisiproteiini. Ei ole sitä voittanutta, vaikka monia olen maistellutkin.
maidoton ruokavalio kahvimaito – Parasta on rasvainen kookosmaito vaahdotettuna.
maidoton,munaton,viljaton,öljytön – No, esimerkiksi ne banaanikeksit menevät tähän kategoriaan. Myös muita uunikökkeröitä ja jopa lettuja on helppo tehdä noilla kriteereillä: Kulhossa sekaisin sopivaa hedelmäsosetta, sopivaa jauhoa ja psylliumia, sellaisilla suhteilla, että taikinasta tulee muotoiltavaa tai lettutaikinamaista. Sitten vain paisto, joko uunissa tai pannulla.
hyvä ruoka paha mieli – Harmi, jos jollekulle on tullut paha mieli hyvästä ruuasta. Minulle saattaa joskus tulla paha mieli, jos lapsi ei suostu maistamaan minun mielestäni oikein hyvää tekemääni ruokaa ollenkaan. Tai jos hyvää ruokaa joutuu heittämään roskiin edes murusen verran. Tai jos hyvän ruuan syöminen keskeytyy monta kertaa ja lopulta se ei maistukaan enää hyvältä.
kommentoi ruokiani – Noh, sanomattakin varmaan selvää, että tuttua minulle. Useimmiten minun ruokiani kommentoidaan, koska niistä ollaan kiinnostuneita, ja minä olen ajatellut, että sehän on vaan hyvä asia, että niistä ollaan kiinnostuneita.
“viljaton kattaus” – Siihen totuttua on viljaton kattaminen erittäin helppoa, maukasta ja terveellistä!
vauvavuosi lihominen – Vauvan painonnousu vauvavuoden aikana on normaalia. hehheh

Mennäänkö metsään?

Kuunteletko sinä mielellään
lapsen tuskaista itkua koko yön? Katseletko sinä mielellään lasta
lattialla kivuissa vääntelehtimässä? Onko sinusta mukavaa, kun
lapsi kakoo ruuat ulos ruokapöydässä, pelkää syömistilanteita
ja herää päiväunilta viiden minuutin välein kipuihinsa? Luulen,
että vastaisit näihin kaikkiin kysymyksiin ”en” viimeistään
siinä vaiheessa, jos pääsisit asumaan allergiaperheeseen viikoksi.
Luulen myös, että allergiaperheen arkea seuratessa liittyisit
nykyisen allergiaohjelman linjausten ihmettelijöiden piiriin.
Kaikissa medioissa paasataan
siitä, miten nykyiset kotien liian kliiniset olosuhteet synnyttävät
allergioita, miten vanhemmat ylireagoivat kaikkeen ja lapset
nirsoilevat ihan turhan takia.
Pitäisi vaan altistaa altistuksen perään, ja: mennä metsään!
Näin alkaisivat allergiat vähenemään! Okei, välillä nämä
jutut jo naurattavat, viihdyttävät ja hämmentävät, mutta ennen
kaikkea nämä jutut itkettävät tätä kahden vaikeasti allergisen
pojan äitiä. Tunnen surua, vihaa ja harmitusta. 
Meitä ei ymmärretä. Miksi, oi
miksi me ihan muuten vain rajoittaisimme lastemme ruokavaliota?
Kieltäisimme lehmämaidon, viljojen, pähkinöiden ja mausteiden
lisäksi monia vihanneksia, hedelmiä ja lihoja? Miksi me raahaisimme
hikipisarat varpaille tippuen säkillisiä eväitä mukanamme
kaikkialle? Miksi me tahallaan rajoittaisimme lastemme
ruokaisia iloja juhlissa, kavereiden luona ja tapahtumissa? Miksi me
huvin vuoksi olisimme kana-bataatti-riisi -imetysdieetillä monta vuotta? Miksi me muuten vain ostaisimme monta kertaa
kalliimpaa allergiaruokaa joka päiväksi joka ruuaksi? Miksi me
huviksemme vain käyttäisimme lapsiamme erilaisissa
vaihtoehtohoidoissa?
Ihan totta, luulevatko ihmiset,
että lasten ruokavaliorajoitukset ovat sellaisia asioita, jotka
voidaan tuosta noin vain yhteiskunnan ylemmällä taholla päättää
lopettaa? Kielletään imetysdieetit ja poistetaan erikoisruokavaliot
hoidoissa ja kouluissa – sillä sitä saadaankin terveempi lapsiväki,
niinkö? Tämä asia ei koske pelkästään lapsia ja heidän
hyvinvointiaan. Jos vauva tai pieni lapsi kärsii pahoista ruoka-aineallergioista, arki voi olla todella rankkaa vanhemmille.
Tietysti rankkuus on suhteellista, mutta voisitko sinä vanhempana
hyvin, jos heräisit kymmenen minuutin välein läpi yön heijaamaan
kivuliasta lasta uudestaan uneen ja kävelisit päivittäin kolmen
tunnin vaununukuttamislenkkejä, kun lapsi ei pysty oireiltaan
nukkumaan? Jaksaisitko sinä siivota monet kymmenet oksennukset
päivässä ja valmistaa muutaman tunnin päivässä erilaisia
allergiaruokavalioaterioita ja vahdata joka sekunti, että kukaan ei laita mitään kiellettyä murusta suuhun?
Tässä on siis vahvasti kyse myös vanhempien hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Luulisi yhteiskunnan päättäjiä kiinnostavan työikäisen väestön hyvinvointi tältäkin osalta! Tuntuu, että Suomessa lapsia ei
arvosteta tarpeeksi. Heitä ja heidän vanhempiaan ei kuunnella
tarpeeksi. Ei osata asettautua lasten asemaan. Samat kivut aikuisella
ovat usein vakavasti otettavia ja johtavat asianmukaiseen hoitoon.
Lapsilla taas samat kivut ovat ”vain ohimeneviä ”, ja pahimmassa
tapauksessa ne sivuutetaan vanhempien psyykkisiin ongelmiin vedoten.
Yhteiskunnan asioista päättävien pitäisi vakavasti miettiä,
ovatko yhteensä parin prosentin allergiaruokavaliosta tulevat
kustannukset oikeasti hyvä säästökohde? Kaikista allergian ja astman kustannuksista Suomessa
koulujen ja päiväkotien allergiaruokavalio on 0,53%, pienten lasten
lehmämaitoallergia 0,27% ja muut ruoka-allergian kustannukset 0,43%,
kun esimerkiksi työtehon heikkeneminen nappaa 33,96%,
työkyvyttömyyseläke 15,16% ja sairauspoissaolot 13,34% (Jantunen
2014 Allergian ja astman kustannukset Suomessa 2011 Sosiaali- ja
terveysturvan selosteita).
Ollaanko uuden allergiaohjelman
kanssa menossa oikeaan suuntaan, vai mennäänkö tässä nyt metsään
ja aika pahastikin? Meidän perheessä ei ainakaan kaikista allergiaohjelmien linjauksien kehotuksista huolimatta lisätä metsään menoa. Meidän perheessä
kun jo käydään päivittäin metsässä, kaadetaan kurkkuun kuravettä,
nuollaan kengänpohjia ja tutkitaan koirankakkoja (kaikkea tätä
usein ihan liiaksin), ja silti: meillä on kaksi allergista poikaa.

Minimullistajan kevät

Minimullistajan kevät vaikuttaa ehkä
vähän lupaavammalta kuin Pikkusankarin kevät! Ihan ensimmäiseksi
jaan mielettömän mahtavan uutisen antitrypsiinikokeen tuloksista,
joita the Gurukin positiivisesti ihmetteli. Antitrypsiinitestihän
mittaa siis ulosteesta plasmavuodon määrän. Mitä isompi arvo on,
sitä suurempi todennäköisyys on, että suolisto voi huonosti.
Hälyttävän arvon raja on 400. Vuosi sitten tammikuussa mitattutulos oli 650.
Siitä sitten alettiin imetysdieettiä kiristelemään, ja sen
jälkeen ollaankin päästy parempiin lukemiin: toukokuussa 450
ja elokuussa 87.
Nyt, kun saimme Minimullistajan arvon silmiemme eteen, olimme hetken
vähän epäuskoisia… arvo oli meinaan 27! Näyttää siis siltä,
että tämänhetkinen sekä Minimullistajan oma dieetti että minun
imetysdieettini ovat oikein toimivia! Ja koska tuon edellisen,
elokuisen, mittauksen jälkeen meidän dieettejä ei ole karsittu,
voisi vetää johtopäätöksen, että Minimullistajan
suolistoallergiat alkavat pikkuhiljaa häviämään! Nyt täytyy
painottaa sanaa pikkuhiljaa, sillä lehmänmaitoa, kananmunaa,
pähkinöitä, gluteeniviljoja yms. emme todellakaan ole vielä
uskaltaneet kokeilla hänelle. Mutta vähitellen lähestymme mekin
siis munakennoja ja maitotölkkejä…
No, tuosta arvosta huolimatta helppoa
ei viime kuukaudet ole olleet hänelläkään. Minimullistaja sai sen
verran monta flunssaa, influenssaa ja oksennustautia putkeen, että
ne räjäyttivät hänen refluksinsa karseaksi kivuksi. Yöt olivat
muutaman minuutin välein heräilyä, päikkäreitä ei voinut
päikkäreiksi kutsua, ruokahalu oli mitätön, tuskaitku oli
tavallista arkea… Oli siis ihan pakko kokeilla Losec-kuuri, vaikka
viimeiseen asti, puolitoista vuotta, me sitä panttasimme. Onneksi
kokeiltiin, ja onneksi se jäi vain kuuriksi! Selkeästi tuo
happosalpaaja rauhoitti refluksin, ja sen lopetuskin onnistui
kertarysäyksellä!
Elämä ei kuitenkaan ole oireetonta.
Minimullistaja tosiaan pitää huolen siitä, että altistustatällä-hetkellä-ei-niin-hyville-jutuillekin tulee joka viikko.
Zyrtec myös blokkaa varmasti kaikki pahimmat oireet, ja sitä
jouduimme antamaan monta viikkoa putkeen jokapäiväisesti, jotta
oireilu ei olisi laajentunut entistäkin suuremmaksi. Nyt annamme
Zyrteciä tarvittaessa. Myös Losec-kuuri toistetaan tarvittaessa (toivottavasti ei!). 
 
Ja se, mikä on nyt suurin mielessä
oleva juttu, on imetys. Pikkusankaria imetin puolitoistavuotiaaksi,
jolloin hänelle alkoivat hapanmaitotuotteet sopimaan pienissä
määrin ja ravitsemuksellisesti oli ookoo lopettaa imetys, vaikka
hänen ruokavalionsa olikin silloin tosi kapoinen muuten. The Guru on
sitä mieltä, että juuri nyt Minimullistajalle emme lähde
kokeilemaan lehmämaitotuotteita, jotta tilanne ei aivan räjähdä
kaoottiseksi, mutta pidämme huolta kalsiumin saannista, jos ja kun
minun maitobaarin käyttö vähenee… Pikkusankarin riuhaisin
yhdellä kertaa irti tissistä, ja se oli todellista tuskaa
molemmille osapuolille! Hän ei sopeutunut asiaan kovinkaan nopeasti (toisin kun
olin kuullut, että imetettävät yleensä sopeutuvat…), joten
siitä teosta jäi pienoinen kammo minulle. Nyt näyttääkin paljon
paremmalta Minimullistajan kanssa! Hän on alkanut itse vähentämään
reilusti maidon pyytämistä, joten toivoa on paljon lempeämmästä
irrottautumisesta. Ennen kokonaan maitohanojen kiinnivetämistä
olisi kuitenkin hyvä saada ainakin lisää rasvaa ja lisää
kalsiumia sisältäviä ruokia Minimullistajan jokapäiväiseen
ruokailuun. Suunnittelimme the Gurun kanssa tällaisen varovaisen
liukuman menun laajentamisen ja minun maidon vähentämisen suhteen
kaksivuotissynttäreitä kohti mentäessä…