Sata kysymystä intohimosta (artikkelivinkki!)

Muistanette varmaan kuukauden takaisen Täysii-jutun? Kerroin marraskuussa järjestetystä Täysii-seminaarista silloin. Seminaari meni hienosti ja oli mahtavaa hääriä Täysii-tiimiläisenä backstagella ja nähdä läheltä puhujien puheisiin valmistautumiset ja jännitykset ja päästä höpöttelemään heidän kanssansa mikittäjän roolissa. Täysii-tiimihommat pyörivät muulloinkin kuin marraskuisin! Ajattelin, että koska olen myös sisällöntuottajana tiimihommissa, niin voisin linkkailla tekstejäni teille tänne bloginkin puolella, sillä aiheet liippaavat blogin aiheita hyvin.

Tässä on linkki tekstiin, jossa mietin intohimoisia juttuja  😀

Sata kysymystä intohimosta

Intohimoista joulunaikaa kaikille!  🙂

// Emmi

Matka tuntemattomaan

Kuvittele tilanne, että elät maailmassa, jossa on tilaa vain yhdelle. On vain yksi tapa tehdä asioita. Vain yksi polku, jota voit kulkea. Vain tietynlaiset aiheet, mistä on soveliasta puhua. Vain yksi, joka päättää kaiken sinun puolestasi. Sinun tehtäväsi on yksinkertaisesti tehdä sitä, mitä sinulle sanotaan. Syödä sitä, mitä sinun eteesi tuodaan. Katsella, kuunnella ja jutella asioista, joita tämä järjestelmä sinulle tarjoaa eri kanaviensa kautta.

Heräät kellonsoittoon. Teet nopeasti aamutoimet. Viet lapset heidän iänsä mukaiseen järjestelmän määräämään lokeroon. Menet töihin, jossa suoritat sinulle määrättyjä tehtäviä. Syöt jossain välissä, jos ehdit, sitä mitä kaikki muutkin syövät. Sitä, mitä sinun kuuluu syödä. Palaat kotiin, väsyneenä. Katsot ja kuuntelet järjestelmän valitsemaa viihdettä. Menet nukkumaan.

Mitä tapahtuu, jos astut pois tältä polulta? Katsot hetken sivusta. Huomaat ajattelevasi, että mitä tapahtuu, jos teetkin jotain erilailla. Suljet silmäsi ja korvasi hetkeksi järjestelmälle. Ajattelet ihan itse. Tunnustelet, mitä sisimpäsi sanoo.

Alat näkemään asioita eri valossa. Näet asioiden läpi. Alat kyseenalaistamaan asioita. Ensin ihan omassa hiljaisuudessa. Huomaat säröjä. Virheitä. Tahattomia ja tahallisia. Alat epäilemään itsesäsi. Eihän järjestelmässä voi olla tahallisia virheitä, ajattelet. Asut takaisin polulle. Huokaset ehkä helpotuksesta. Jotenkin huomaat kuitenkin, että mikään ei tunnu enää entiseltä. Jatkat silti noudattamalla järjestelmää.

Huomaat poikkeavasi polulta usein ja yhä syvemmälle. Syvemmälle tuntemattomaan. Eteesi tulee esteitä. Esteitä, jotka peittävät näkökenttäsi hetkellisesti. Eteesi tulee suuntakylttejä, jotka vievät takaisin järjestelmän polulle. Jatkat niistä huolimatta yhä syvemmälle tuntemattomaan. Huomaat näkeväsi kylttejä matkan varrella, jotka ilmoittavat vaarasta ja rangaistuksista, jos et palaa polulle. Eteenpäin jatkamalla et ole enää järjestelmän turvassa. Menet yhä syvemmälle. Ohitat viimeisetkin esteet.

Sinun edessäsi häämöttää jotain, jota et ikimaailmassa osannut kuvitella. Näet sen kirkkaana ja selkeänä. Tunnet sen sisimmässäsi. Pystyt jopa koskettamaan sitä. Huomaat hymyileväsi. Itkeväsi. Olet vihainen. Olet onnellinen.

Miten ihmeessä osaat palata takaisin järjestelmään kertoaksesi näkemästäsi kaikille? Salliiko järjestelmä sinun edes kertoa tarinaasi?

Palaat takaisin. Et ole enää entisesi. Huomaat, että ihmiset kenelle puhut, eivät kuule sinua. Huomaat, että mielestäsi suorastaan järjettömät asiat toistuvat yhä uudestaan ja uudestaan järjestelmässä, eikä kukaan muu tunnu näkevän virhettä. Huomaat tietynlaisia kaavoja ihmisten käytöksessä. Huomaat, että on ihmisiä, jotka viihtyvät järjestelmässä. Huomaat ihmisiä, jotka valvovat, että järjestelmää noudatetaan. Mutta onneksi huomaat pikkuhiljaa myös ihmisiä, jotka ovat nähneet saman kuin sinä. Tiedät, että et ole yksin. Et ole vain kuvitellut kaikkea.

// Ramon

Se on nyt täällä – meidän yhteinen uusi blogi!

Heippa juuri sinä! Ja tosi kiva, että eksyit meidän uuteen blogiimme jotakin kautta – ehkä Hei meillä valvotaan -blogin kautta tai muuta tietä. No, pääasia, että olet täällä nyt, toivottavasti myös jäät!

Ready Steady Flow on yhden pariskunnan blogi. Tämä on blogi, joka käsittelee hyvinvointia monipuolisesti. Blogi, jossa jaetaan paljon reseptejä. Blogi, jossa pohditaan elämää, vanhemmuutta ja ehkäpä ihan kaikkea mahdollista, mitä kolmilapsisen aktiivisen perheen arkeen ja juhlaan liittyy. Siis aika lailla samoilla kuvioilla mennään, kuin Hei meillä valvotaan -blogissakin viime aikoina mentiin.

Suunnittelimme blogimuutoksia jo monen vuoden ajan. Nyt tuli oikea hetki. Päätimme, että nimen on muututtava enemmän meidän blogin sisältöä kuvaavaksi ja päätimme, että otamme virallisesti parisuhdeblogin roolin – siis siinä mielessä, että meitä on kaksi kirjoittajaa (ei siis siinä mielessä, että kaikki tekstit koskisivat parisuhdetta, mikä toki sekin voisi olla kovin mielenkiintoista…). Halusimme ehdottomasti oman domainin ja halusimme uudistaa koko blogin ulkonäön samalla.

Miksi nimi on Ready Steady Flow?

Nimivaihtoehtoja meillä oli monta, ja tuli kyllä valinnanvaikeus kivojen nimien edessä. Lopulta arvoin nimen, ja se sitten alkoikin kuulostamaan hyvältä, meidän nimeltä! Nimessä on menoa ja meininkiä, mutta nimessä on myös rauhoittavuutta. Flow tarkoittaa meille paljon tärkeitä asioita: Se kuvastaa sitä, miten pyrimme elämän rauhalliseen flowhun kaikessa tekemisessämme, myös ”kiireisessä” arjessa. Flown voin kohdistaa myös meille intohimon kohteena oleviin tekemisiin: ruuanlaittoon, liikuntaan, musiikkiin, hyvään syvälliseen keskusteluun, leikkiin lasten kanssa… Haluamme kertoa, että flown kokeminen on ihan mahdollista ”ruuhkavuosina” ja vieläpä päivittäin.

Jos teitä kiinnostaa lukea meidän blogin taustoista vielä lisää, niin hypätkää ”Blogin takana”-välilehdelle, siellä on vähän lisää stooria blogista sekä tarkemmat esittelyt meistä molemmista. Jatkossa tekstin alle kirjoitamme kyseisen tekstin kirjoittajan etunimen, niin pysytte kärryillä, kumpi näppiksen takana on viuhonut ja kummalle kannattaa palaute suunnata.

Kiitos ihanille

Lopuksi haluamme kiittää Annaa, joka ideoi blogimme nimeä uutterasti ja ehdotti arpomista, kun tuli valinnanvaikeus. Kiitämme myös Heidiä, joka hienosti auttoi tietoteknisissä jutuissa. Kiitämme Hannaa ja Jasminea, jotka antoivat tukea oman tien valintaan. Kiitämme siskoani, joka lykki viime metreillä eteenpäin mahtavasti kannustaen. Kiitämme NLP-kavereitani, joiden kanssa tähänkin liittyviä juttuja on harkattu ja uusia ideoita kasvatettu. Kiitämme Riinaa ja muitakin ystäviä, jotka ovat kuunnelleet mietintöjäni ja auttaneet muillakin tavoilla. Ja toki kiitämme äitiäni, koska minun äiti on luonnollisesti aina tukemassa kaikkea, mihin päädymmekään. Kiitos. Tästä alkaa uusi juttu ja uudet meiningit! Jee, pysykäähän kuulolla!

Niin myötä-, vastoin- kuin blogikäymisissäkin

Tehdään tämä nyt virallisesti ja esitellään blogini toinen kirjoittaja teille lukijoille! Näyttää, että olen saanut rakkaan mieheni vahvistamaan blogin kirjoittajarintamaa säännöllisen epäsäännöllisesti. Miten kivaa! Mieheni on ollut osa blogia jo pitkään; hän on kirjoittanut useita juttuja tänne – ja toki hän kokkailee ja kehittelee reseptejämme kanssani.

Ajattelin, että olisi ehkä hyvä aika nyt hieman tutustua häneen tarkemmin, koska tekstejä häneltä taitaa olla tulossa aika monta myös tulevaisuudessa. Blogin statistiikasta myös huomaan, että hänen tekstejä luetaan vähintäänkin ihan yhtä paljon kuin minunkin, joten miksipäs en ottaisi häntä viralliseksi fiittaajaksi blogiini 🙂 Koska blogini aihepiiri on näiden kuuden vuoden aikana muuttunut jo paljon pelkästä refluksiperheiden vertaistuesta hyvin paljon laajempaan, koen, että tämä muutos on vain ja ainoastaan positiivinen ja teitä lukijoita paleveleva!

Mies on blogissa edelleen se Supermies, mutta itsenään hän jättää tekstinsä perään tästä lähtien nimimerkin RJ, jos teksti on kokonaan hänen omansa (ja vastaa kommenteissa myös tällä nimimerkillä). Pyysin miestäni kirjoittamaan teille sellaiset faktat itsestään, joita
hän toivoo teidän hänestä tietävän ja jotka mielessä teidän olisi hyvä hänen
tekstejään lukea.

Ajattelin avata teille hieman ajatusmaailmaani alla olevien teesien kautta. Mielestäni niiden perusteella saatte paremman kuvan arvopohjastani. Ne kertovat teille periaatteista, jotka ovat tekstieni ja toimintani taustalla:

Uskon enemmän tekoihin kuin sanoihin. Vaikka sanoillakin on merkitystä, teot osoittavat vasta todellisuudessa, että seisooko sanojensa takana.


Mustan ja valkoisen väliin mahtuu monta harmaan sävyä. Olen sitä mieltä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Tärkeintä on, että osaa perustella, miksi tekee jotakin niin kuin tekee. Bonuksena tietenkin vielä se, että pystyy osoittamaan, että valitsemansa tie vie maaliin asti.


Yritän keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, sillä muuten teen kaiken vain vähän sinne päin.


Vain muutos on pysyvää. Olen lähtökohtaisesti skeptinen uutta kohtaan, mutta en tyrmää mitään, jopa hullulta kuulostavia oivalluksia, ennen kuin olen selvittänyt niiden taustat perinpohjaisesti.


Luotan siihen, mitä silmäni näkevät ja mitä sydämeni sanoo enemmän kuin pelkkään teoriaan siitä, miten asian kuuluisi mennä.


Uskon, että luonnosta löytyy lääke jokaiseen vaivaan.


Pidän terveellistä elämäntapaa oletusarvona. Ennaltaehkäisy on terveyden ylläpidossa avainsana.

En syö vain nälkääni vaan haluan myös samalla ravita kehoani kokonaisvaltaisesti.


Liikuntafilosofiani on “enemmän on vähemmän”. Koska meillä kaikilla on vain rajallinen määrä voimavaroja käytössämme, täytyy punnita tarkkaan mihin niitä käyttää.


Pelkkä harjoitus ei tee mestaria, vaan täydellisen suorituksen harjoitus tekee mestarin. -Vince Lombardi

Tähän loppuun linkkaan mieheni kirjoittamia blogitekstejä (tai ainakin sellaisia, joissa hän on ollut pääkirjoittajana/antanut asiantuntemustaan). Toivottavasti niistä löytyy teille uutta luettavaa, jos ette ole jokaiseen tekstiin aiemmin perehtynyt 🙂

Löytyykö kehostasi edes hivenen näitä aineita?
Onko sinunkin kehossasi kaikkia aakkosia tarpeeksi?
Vieraskynä: Näitä asioita sinulle ei ehkä kerrota neuvolassa rokotteista!
Tiesitkö tämän kaiken kahvista? Ja mitä kaikkea voikaan kahviin tunkea?
Miksi me olemme niin luomuja?
Maadoittuminen – kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö
Onhan teidänkin suolistossa paljon hyviä tyyppejä?
Treeniterkut helteestä!
Lapsiperhe + vuosi ilman tartuntauteja = mahdoton yhtälö?
Meidän perheen univinkit
Kerää koriin viisi superfoodia 
No miksi niitä superfoodeja pitää sitten popsia?
Vastaukset kysymyksiin – uniasiantuntija vastaa
Vieraskynä: se aika vuodesta

Tervetuloa kirjoittajaremmiin näin hieman virallisemminkin, kultaseni!

Muut seurantakanavat ovat:
Blogin facebooksivu: https://www.facebook.com/heimeillavalvotaan/
Minun instagram: @skribentti
Miehen instagram: @ramonjansson

Joko sinä olet vaihtanut valkaistun sokerin muihin makeuttajiin?

Millä te makeutatte leivonnaisenne? 🙂 Meillä käytetään (tutun hunajan lisäksi ja hieman vähemmän tunnetun agavesiirapin lisäksi) vaihdellen steviaa, erytritolia ja kookossokeria. Kaikki nämä ovat keskenään hieman erilaisia makeuttajia. 
 
Stevia on kaloriton, eikä se nosta lainkaan verensokeria. Stevia on luonnollinen makeuttaja, ja se on peräisin Rebaudiana-kasvista. Stevia on tosi makeaa, joten sitä tarvitsee käyttää vain tosi vähän kerrallaan.
Erytritoli on myös kaloriton, eikä heilauttele verensokeria tai aiheuta hampaille haittaa. Se on sokerialkoholi, jota esiintyy luonnostaan muun muassa viinirypäleissä ja meloneissa. Erytritoli on hieman makeampaa kuin tavallinen sokeri, joten leivontaohjeen perussokerin määrästä kannattaa erytritolilla korvata vain 60-70%.
Kookossokeri muistuttaa näistä vaihtoehtomakeuttajista eniten normaalia sokeria. Kookossokeri on kuivattua kookoksenkukintonektaria. Sen glykeeminen indeksi on alhainen, joten se nostaa maltillisesti verensokeria. Jos tahdot valita maailman ekologisimman makeuttajan, se on tämä! Kookossokerin maku on mielestäni lähinnä normaalia sokeria, mutta silti paljon vivahteikkaampi ja maukkaampi! 
Valkaistulle sokerille on siis hyviä vaihtoehtoja. Valkaistussa normaalissa sokerissa kun ei ole mitään hyvää, senhän kaikki varmasti jo tietävätkin 🙂 Seuraavaan maidottomaan ja gluteenittomaan kääretorttuohjeeseen kannattaa käyttää joko kookossokeria tai erytritolia, jotta saa tarvittavan massan kananmunien kanssa aikaiseksi (stevia ei toimi tässä tehtävässä). Käytä vaikka taikinaan toista makeuttajaa ja leivinpaperin sokeroimiseen toista makeuttajaa. Steviaa voisi sitten vaikka tipauttaa kahvin sekaan, jos nautistelee kääretorttupalasensa hyvän kahvin kanssa ja haluaa sitä jollakin makeuttaa 🙂
4 kananmunaa
1,5 dl kookossokeria tai 1dl erytritolia
1.5-2dl kaurajauhoja
0.5dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
kookossokeria/erytritolia leivinpaperin sokeroimiseen
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munavaahtoon. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista noin 7-8 minuuttia noin 220 asteessa. Kumoa kypsä pohja sokeroidulle leivinpaperille ja anna hetken jäähtyä. Levitä haluamaasi täytettä. Kääri rullalle ja anna mieluusti tekeytyä seuraavaan päivään.
Täytevaihtoehtoja ovat muun muassa kaikki hillot, kaikki marjat, muussattu banaani, kermavaahto-rahkaseos (jos teet näistä, valitse maidottomat versiot)…

Yhteistyössä Foodinin kanssa