Magnesium, vahvat luut ja kalsiumin saanti ilman lehmänmaitotuotteita

Yhteistyössä Foodinin ja Biomedin kanssa

Olen viime aikoina miettinyt, että mitäköhän mahtaisi tapahtua suomalaisille, jos ei yhtäkkiä enää suositeltaisikaan maitotuotteiden nauttimista päivän “kalsiumtarpeen” tyydyttämiseksi? Jos sen sijaan korostettaisiin magnesiumin saantia ja siinä ohella sopivaa D3- sekä K2-vitamiinin saantia? Sopivalla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että kun tällä hetkellä keski-ikäisiltä mitataan rutiininomaisesti kolesterolitasoja verestä, niin sen sijaan mitattaisiinkin D3-vitamiinitasot. D3-vitamiinin yksilöllinen saantisuositus nostettaisiin sellaiselle tasolle, että seerumin tasot olisivat yli 100 nmol/L. Tämähän tarkoittaisi joillekin ihmisille ennenkuulumattoman suuria päiväannoksia. Suurien annoksien riskinä taas saattaisi olla hyperkalsemia. Eli käytännössä elimistö ottaisi luista ja muista kudoksista kalsiumia puskuroimaan äkkiseltään liian suuria d-vitamiini määriä. Huono idea sellaisenaan.

Ratkaisu tähän on magnesium! Kun suurenkin d-vitamiiniannoksen kanssa pitää huolen riittävästä magnesiumin ja K2-vitamiinin saannista, ei kehon tarvitse kajota kalsiumvarastoihinsa. K2-vitamiini toimii eräänlaisena reittioppaana muille mineraaleille kirjoittamalla post it -lappusia pikkuisten kalsium-, magnesium- ja d-vitamiini partikkeleiden reppuihin, joissa lukee mihin heidät tulee palauttaa, jos he eksyvät.

Magnesium osallistuu kehossa ainakin 300, joidenkin arvioiden mukaan jopa 700 entsyymin toimintaan. Magnesium liitetään yleensä rentoutumiseen ja lepoon, mutta sillä on erittäin tärkeä rooli myös elimistön energiatuotannossa. Elimistö tuottaa solutasolla energiaa, ATP:tä, mitokondrioissa niin kutsutun krebsin syklin kautta (sitruunahappokierto). Tämän syklin kahdeksasta vaiheesta kuuteen tarvitaan magnesiumia! Elimistön magnesiumista noin 60% on sitoutuneena luihin. Jos elimistöllä ei ole käytössä riittävästi magnesiumia, ottaa se tarvittavan määrän luiden varastoista.

Palataan hetkeksi kalsiumiin ja maitoon. Suomessa juodaan eniten maitoa maailmassa per capita. Suomessa osteoporoosia sairastaa noin 400 000 henkilöä, mutta todellinen luku on varmasti suurempi, koska tauti todetaan monesti vasta, kun se on edennyt hyvin pitkälle. Miksi kaksi edellistä lausetta eivät ole oikein linjassa? Toinen kansantauti meilläpäin on sepelvaltimotauti. Otan tähän väliin suoran lainauksen arvovaltaisesta DUODECIMIN Terveyskirjastosa ”Sepelvaltimotauti on syöpien ohella Suomen tärkein kansansairaus”. Miettikää hetken tuota sanamuotoa! Suomen TÄRKEIN kansansairaus. Tärkeä kenelle?

Sepelvaltimotauti johtuu valtimoiden kovettumisesta. Tämä kovettuminen, tai plakki, ei ole suinkaan vain rasvaa (kolesterolia) vaan siinä on paljon kalsiumia. Tätä kutsutaan kalsifikaatioksi, verisuonten kalkkeutumiseksi näin kansankielellä.

Meille siis suorastaan tuputetaan maidon juomista tai kalkkilisää purkista, jos ei saa 6 annosta maitotuotteita päivässä. Oletko kuullut jonkun julkisen tahon puhuvan K2-vitamiinista ja magnesiumin roolista tässä yhtälössä? Niin ajattelinkin, et ole. Kun nämä kaksi edellä mainittua puuttuvat, jää kalsium verenkiertoon ilman määränpäätä. Tätä kun sitten jatketaan aikuisikään saakka, otetaan settiin mukaan liikaa stressiä ja jatkuvaa matala-asteista tulehdusta, on saavutettu tuo edellä mainittu DUODECIMIN virtstanpylväs.

Sitten otsikon toiseen aiheeseen. Me emme ole panostaneet viimeiseen kolmeen-neljään vuoteen mitenkään erityisesti kalsiumin saantiin. Olemme panostaneet mahdollisimman monipuoliseen, laadukkaista raaka-ainesta (itse)valmistettuun ruokaan. Olemme toki syöneet paljon erilaisia ravintolisiä vuosien varrella, mutta kalsiumia ei niinkään. Poikkeuksena viimeisimmän raskauden aikana oli Emmillä käytössä pieni kuuri kalsiumhydroksiapatiittia sekä Minimullistajalla silloin, kun hänen ruokavalionsa ei ollut niin monipuolinen.

Sen sijaan magnesiumin saantiin olemme panostaneet. Valitettavasti siinä kohtaa joutuu turvautumaan aika pitkälti ravintolisiin, jotta saisi kyseistä mineraalia riittäviä määriä. Parhaimmaksi muodoksi olemme todenneet magnesiumglysinaatin. Sitraattikin on ihan kelpo tavaraa, mutta se ei sovellu isompiin annostuksiin sen laksatiivisen vaikutuksen vuoksi. Sopiva määrä löytyy kokeilemalla ja annostus riippuu kehonpainosta, sukupuolesta, fyysisen rasituksen ja hikoilun määrästäkin. Itse jaan magnesiumin kolmeen erilliseen annokseen ja kerralla otan sitä 300-500mg. Lapset syövät meillä sitä 200mg päivässä ravintolisänä.

K2-vitamiinia saa ruohoa märehtineiden eläinten lopputuotteista, eli vaikkapa laadukkaasta lihasta tai gheestä. K2-vitamiinia otamme varmuuden vuoksi ravintolisänä vaikka yllä mainittuja säännöllisesti syömmekin.

Meidän perheen ruokavalioon kuuluu paljon hyviä maidottomia kalsiumilähteitä, kuten erilaiset kaalit ja pavut sekä siemenet ja pähkinät. Myös monista kaloista (sardiini erityisesti) sekä kananmunasta saa hyvin kalsiumia.  Esimerkiksi kourallisessa auringonkukansiemeniä on 50mg kalsiumia ja kourallisessa manteleita on 80mg kalsiumia. Tahinissa on parissa ruokalusikallisessa 130mg kalsiumia. Sitä on helppo ujuttaa moniin ruokiin. Kokeile esimerkiksi dippinä porkkanoille ja muille pilkotuille vihanneksille.

 

//Ramon

Mennään Täysii!

Tiedättekö mitä odotan tosi paljon? Lauantaita kahden viikon päästä (25.11), meinaan silloin on Täysii-seminaari! Oletteko te kuulleet kyseisestä, jo kuudetta kertaa järjestettävästä, semmasta? Minä olen kuullut, ja siitä haaveillut, mutta nyt vasta pääsen ekaa kertaa sen kokemaan – ja aloitan mukavasti backstagelta, sillä – miten siistiä! – olen päässyt Täysii-tiimin jäseneksi ja olen tuolloin töissä tuolla Tampere-talolla!

Täysii-seminaarissa on joka vuosi uusi teema ja uudet puhujat. Tänä vuonna teemana on Intohimo! Haluatko kuulla innostavia tarinoita oman intohimon toteuttamisesta? Etsitkö vielä omaa intohimoasi jollakin elämäsi osa-alueella? Kaipaatko sitä viimeistä töytäisyä kohti oman intohimosi toteuttamista? Tahdotko osaksi innostavaa ilmapiiriä, jossa jaetaan parhaat keinot, vinkit ja välineet intohimojen käytäntöön valjastamiseen? Olisiko halua verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa? Tule Täysii-seminaariin mukaan, sinne saa vielä lippuja!

Tänä(kin) vuonna puhujalista on vaikuttava, mukana ovat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes “Hatsolo” Hattunen, Jutta Gustafsberg & Juha Rouvinen, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko sekä Tony Dunderfelt.

Seminaarin puhujista odotan tosi monia: Aira Samulin nyt on varmaan jokaisen naisen ikäidoli – kiva päästä kuuntelemaan hänen puheenvuoroaan. Jutta Gustafsberg & Juha Rouvinen kiinnostavat, sillä he puhuvat pariskuntana mielenkiintoisesta asiasta. Sanna Wikström on upea kirjoittaja ja intohimoisesti luotsannut ihailemaani Hidasta Elämää-sivustoa. Tomi Kokko on kuulemani mukaan mahtava puhuja, ja toki hänen terveys/hyvinvointijuttunsa ovat iskeneet minuun sisällöltään jo hänen ensimmäisistä teksteistä lähtien. Tony Dunderfelt – viisas mies, jota kuuntelee aina vaan tosi mielellään. Tässäpä siis minun suosikkini puhujista  🙂 Kenen puheenvuoron sinä tahtoisit kuulla?

Täysii-seminaarista voit lukea lisää täältä.

// Emmi

Kun rokotekriittinen teksti väärinymmärretään – Vastine Julkisen sanan neuvoston langettavaan päätökseen

Otan tässä kirjoituksessa kantaa julkisen sanan neuvoston päätökseen Kaksplussan toimitusta (ja sitä kautta minun kirjoittamaa tekstiä) kohtaan. Kirjoitin siis rokotteista kriittiseen (huomioi: en kielteiseen) sävyyn blogitekstin keväällä, jonka Kaksplussan toimitus jakoi omalla facebook-sivustollaan. Tämän perusteella joku ärsyyntyi ja teki kantelun julkisen sanan neuvostoon.

Tämä kohu vain vahvistaa pointtiani ja olen kiitollinen siitä, että keskustelu jatkuu. Siis: Rokotekriittisyys ei ole tämän päätöksen mukaan sallittua mediassa. Jos haluat selvittää kuka hallitsee yhteiskuntaa, selvitä ketä ei saa arvostella. Jos rokotteet ovat tutkitusti turvallisia ja tehokkaita, niin pitäisi niiden kestää myös kriittinen tarkastelukin. Ainakin itselläni epäilykset nousevat heti esiin, jos mediassa ei julkaista mitään kriittistä tekstiä näin isoa ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta kuten rokotusten turvallisuus ja tehokkuus.

JSN:n toteaa päätöksessään, että kantelijan mukaan blogikirjoitus sisältää useita kyseenalaisia
väittämiä, joista esimerkiksi seuraavat ovat selkeästi epätosia tai
täysin perustelemattomia:
“Ei tule tilannetta, että elimistö joutuu samanaikaisesti kohtaamaan
yli 20 eri virusta tai bakteeria. Miksi rokotusohjelmassa kuitenkin
tehdään näin?”

Otetaan tarkasteluun viitosrokote, joka nimensä mukaankin pitää sisällä viisi eri sairautta. Oletko kuullut ihmisestä, joka sairastaa polioa ja jolla on samanaikaisesti hinkuyskä- ja kurkkumätäinfektio sekä jäykkäkouristus että HIB? Mikä väittämässäni on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta? Tuossa kyseisessä rokotteessa on noin 20 eri kantaa viruksia/bakteereja. Tuo yllä mainittu lainaus tarkentui blogitekstissä vielä huomiolla, että kyseessä on 20 eri taudinaiheuttajaa, jotka jylläävät kehossa samanaikaisesti, eikä vain mistä tahansa bakteerista.

Seuraava kantelijan mukaan selkeästi epätosi tai täysin perustelematon väittämä:
Rokotteiden tarjoama immuniteetti on parhaimmillaankin vain muutamia vuosia, jos sitäkään.”

Tähän voisi huomauttaa, että kannattaa nyt ainakin alkuun perehtyä rokotteiden pakkausselosteisiin. Otetaan suora lainaus nyt vaikkapa samaisen viitosrokotteen pakkausselosteesta: “Kuten kaikki rokotteet, Infanrix Polio+Hib ei ehkä täysin suojaa kaikkia rokotettuja lapsia.” En ymmärrä, mikä kirjoittamassani on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta.

Seuraava:
Valta-osalla rokotteiden parissa työskentelevillä lääkäreillä ja
terveydenhoitajilla ei ole aavistustakaan, mitä rokotteet pitävät
sisällään.” 

Jos ette uskoa väittämää, niin soittakaa omalle neuvolan terkkarilla tai neuvolalääkärille ja pyytäkää häntä luettelemaan ulkomuistista vaikkapa viitosrokotteen sisältö. 

Seuraava:
HPV eli papilloomavirusrokotteella pyritään ehkäisemään kohdunkaulan
syöpää. Surullista tässä rokotteessa on se, että maailmalla ihmisiä on
kuollut enemmän hpv-rokotteen haittoihin kuin itse kohdunkaulan syöpään.”

2006-2015 välillä VAERS:iin on raportoitu 117 kuolemantapausta, jotka sattuivat välittömässä yhteydessä rokotukseen. Vastaavasti en ole onnistunut löytämään tilastoa tuolla aikavälillä, josta selvisi kohdunkaulan syöpään kuolleiden lukumäärä. Ainoa tilasto, jonka olen löytänyt on, että jenkeissä (josta yllä mainittu rokotteisiin liittyvä kuolleisuuslukukin oli) ilmenee vuosittain n. 11800 kohdunkaulasyöpädiagnoosia. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että minkä ikäisiä rokotukseen kuolleet ovat: nyt puhutaan nuorista tytöistä! Selvennetään vielä sen verran, että rokotehan ei edes suojaa kohdunkaulan syövältä. Sen oletetaan suojaavan papilloomavirusta vastaan (joskaan tehoa ei ole kliinisesti todistettu) ja 90% papilloomavirustartunnoista paranee itsestään kahden vuoden sisällä.

Kohdunkaulansyöpä pystytään nykyisin toteamaan hyvin varhaisessa vaiheessa seulonnoilla. Eikä syöpädiagnoosi ole, varsinkaan varhaisessa vaiheessa todettuna, enää välitön kuolemantuomio. Toinen huomio tähän yhteyteen, että syöpäkuolleisuutta on erittäin hankala tilastoida, sillä monesti ei voida olla varmoja kuolevatko syöpäsairaat ns. hoitoonsa vai diagnoosiinsa! Eikö ole surullista, että ainoat länsimaissa hyväksytyt syöpähoidot aiheuttavat itsessään syöpää?

Julkisen sanan neuvosto kirjoitaa ratkaisussaan näin:
“Blogitekstin kirjoittaja totesi blogitekstissä ainoastaan referoineensa
videolla olleita väitteitä. Hän painotti, etteivät ne ole hänen omia
väitteitään tai mielipiteitään. Neuvosto toteaa, että näin tehdessään
kirjoittaja myönsi itsekin, ettei hän pyrkinyt totuudenmukaiseen
tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, eikä hän ollut edes yrittänyt
tarkistaa tietoja. Tämän seurauksena blogissa esitettiin rokotuksista
väitteitä, joissa tosiasiat, mielipiteet ja sepitteellinen aineisto
sekoittuivat.”

Millä perusteella neuvosto toteaa, että minä muka myönnän, etten ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, jos vain teen selväksi, että olen referoinut tekstin dokumentista, enkä tuottanut sitä itse? Koska aihe on niin tulenherkkä ja voimakkaita tunteita herättävä, halusin tehdä erityisen selväksi kaikille, ketkä mahdollisesti haluavat kommentoida tekstiin liittyen, että heidän on turha lähteä herjaamaan henkilökohtaisesti minua (mikä valitettavan usein tapahtuu vastaavanlaisissa julkaisuissa). Se ei mielestäni sulje pois lähdekritiikkiä, jos referoi toista teosta, varsinkin kun tässä tapauksessa olen perehtynyt hyvin laajalti aiheeseen myös referoimani dokumentin ulkopuolella. Miksi ihmeessä en pyrkisi totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näin tärkeässä asiassa, joka liittyy myös omiin lapsiini? Miten neuvosto voi päätöksessään väittää, että en ole edes yrittänyt tarkastaa tietoja, jos minua ei ole henkilökohtaisesti edes kuulusteltu asiasta ennen ratkaisun langettamista? Melkoisen mielivaltaisesta (lue kansalaisia kyykyttävää) touhua…

// Ramon

P.S. Tästä tekstistä, kuten muistakin teksteistä, joita Hei meillä valvotaan-blogiin kirjoitimme, on muuton myötä hävinnyt kommentteja bittiavaruuteen. Kirjoittakaa niitä siis uudelleen, jos tahdotte ne näkyviin.

Tietopläjäys istukasta + ohjeet sen syömiseen

Useammille äideille sana istukka
saattaa tuoda vastenmielisiä muistoja mieleen. Se on se synnytyksen
jälkeinen verinen molluska, joka pitää vielä pinnistää pihalle
lapsen syntymän jälkeen. Istukka on erityislaatuinen sisäselin
siinä mielessä, koska keho muodostaa sen vain raskautta varten.
Tämän jälkeen keho hankkiutuu siitä eroon, koska se ei tarvitse
sitä enää.

Istukalla on tärkeä rooli
raskaudessa. Se säätelee vauvan ravinnonsaatia ja samalla
poistaa tämän jätöksiä. Napanuora kiinnittyy istukkaan.
Istukassa on ns. äidin osa ja lapsen osa. Näin äidin ja vauvan veret eivät sekoitu. Istukka tuottaa monia hormoneja.
Istukka on noin puoli kiloa painava pussimainen elin, joka näyttää
pinnallisten verisuoniensa kanssa litteältä puulta, ‘tree of life’.
Istukan englanninkielinen nimi
‘placenta’ tulee latinasta ja se tarkoittaa kakkua. Monissa
kulttuureissa istukalla on tärkeä merkitys. Eräissä kulttuureissa
istukka haudataan synnytyksen jälkeen. Tällä uskotaan olevan lasta
ja äitiä suojeleva vaikutus. Toiset hautaavat sen siksi, että se
vahvistaa lapsen ja luonnon yhteyttä. Jotkut istuttavat puun istukan
haudan päälle. Nykyisin istukasta tehdään jopa taidetta, kuten
tauluja tai muita koriste-esineitä.
Sitten on se toinen tapa. Se, mitä
kaikki nisäkkäät maan päällä tekevät. Äidit syövät
istukkansa! Tälle on kaksi selitystä. Ensimmäinen on se, että
verinen istukka houkuttelisi luonnossa saalistajia paikalle ja
synnytyksen uuvuttama emo sekä vastasyntynyt olisivat melko helppo
saalis. Toinen selitys istukan syömiselle on sen sisältämät
ravinteet. Joidenkin arvioiden mukaan istukkaan on varastoituneena äidin
eri hormoneja jopa parin kuukauden tarpeille.
Istukka sisältää prostaglandiinia,
joka saattaa edesauttaa kohdun palautumista synnytyksestä. Istukka
sisältää oksitosiinia, joka on ainoa hormoni, millä on
stressihormoni kortisolia alentava vaikutus. Istukan syömisellä on
todettu olevan mielialaa nostava, energiatasoja boostaava ja
maidontuoloa lisäävä vaikutus.
Ja kaikille teille
tiedeorientoituneille, rct-tutkimusten perään huutetijoille
tiedoksi vaan, että nyt puhutaan melkoisen marginaalisesta
porukasta, joka tämänlaista toimintaa harrastaa, siksipä
tutkimuksia aiheesta ei yksinkertaisesti ole. Vain anekdootteja. Esimerkiksi jenkkilässä on monia palvelutuottajia, jotka tulevat joko
itse noutamaan istukkasi synnäriltä tai sitten toimittavat sinulle
kylmäboksin etukäteen, jonka lähetti noutaa. 48 tunnissa saat
sitten istukkasi kuivattuna, jauhettuna ja kapseloituna kätevästi
kotiovellesi. Tästä palvelusta joutuu tietenkin maksamaan melkoisesti.
Se on helppoa tehdä itsekin alla olevien ohjeiden mukaan.
Siis teille, ketkä olette vielä mukana,
kerron seuraavaksi niksinurkkauksessa, miten tuosta sitkeästä,
verisestä pussukasta saa käteviä kapseleita, joita voi napsia
ilman oksennusrefleksiä ja kannibalistin leimaa.

Vaihe 1
Sairaalalaukussa tulisi olla mukana 2
litran minigrip-pussi, kylmäkalleja sekä kylmälaukku.
Vaihe 2
Ilmoita kätilöllesi hyvissä ajoin,
että haluat istukkasi mukaan. Sinun ei tarvitse perustella miksi
näin haluat, onhan se sinun sisäelimesi!
Vaihe 3
Kun istukka on synnytetty ja tämän
jälkeen tutkittu sekä todettu terveeksi, pakkaa se minigrippiin ja
laita kylmään.
Vaihe 4
Vie istukka kotiin niin pian kuin mahdollista, pyyhi se kuivaksi
talouspaperilla ja aseta se leivinpaperin päälle. Laita istukka
kuivuriin tai uuniin 40 asteeseen kuivumaan noin 12 tunniksi tai
kunnes istukka on rutikuiva.
Vaihe 5
Murskaa terävällä veitsellä istukka
mahdollisimman pieniksi murusiksi ja laita murut tyhjiin kapseleihin.
Vaihe 6
Nauti päivittäin synnytyksen jälkeen
1-4 kapselia ruoan yhteydessä.

RJ

Mitä voi piillä “koko ajan kipeänä” -fraasin takana?

Onko sinulla jatkuvasti flunssa? Valuuko lapsesi nenä viikosta toiseen? Onko teillä korvatulehduskierre, jolle ei näy loppua? Kuuletko selitykseksi lääkäriltä tai terveydenhoitajalta, että sitä nyt vaan on liikkeellä? Toiset vaan nyt sairastelevat enemmän. Lapset nyt vaan on useammin kipeänä. Oletko miettinyt koskaan termiä ‘vilustuminen’ sen tarkemmin? Eli se, että altistuminen kylmälle aiheuttaisi flunssan? Tämän teorian mukaan avantouimarit ja muut säännöllisesti itsensä tarkoituksella kylmettävät olisivat jatkuvasti flunssassa. Mutta asia ei taida mennä ihan niin.
Pöpöt, bakteerit ja virukset. ”Sitä on liikkeellä.” Tiesitkö, että ihmisessä on lukumäärällisesti enemmän bakteereja kuin ihmissoluja. Yhdeksän kertaa enemmän! Olet varmaan kuullut kuinka paljon bakteereja on esimerkiksi kyntesi tai vihkisormuksesi alla. Miljoonia. Koko ajan. Elimistö elää harmoniassa bakteeriensa kanssa. Sinun suolistosi bakteerit jopa keskustelevat aivojesi kanssa. Ne ovat tärkeä osa immuunipuolustustasi, vastustuskykyäsi.
Vastustuskyvyllä tarkoitetaan kehon keinoja puolustautua ulkoisia uhkia, kuten esimerkiksi flunssan aiheuttajia vastaan. Jos sinun kehollasi ei ole kykyä vastustaa flunssaa aiheuttavia bakteereja, pääsevät ne asettumaan kodiksi. Tällöin käynnistyy suurempi operaatio niiden poistamiseksi.

Kuume, tulehdus ja lima. Riippuen kehosi vastustuskyvystä ja flunssapöpön iskukyvystä, voi sinulle nousta sen seurauksena kuume. Kuume on koko kehonlaajuinen puolustusreaktio taudinaiheuttajaa vastaan. Se on tulehdusreaktio, jossa luodaan sopiva maaperä ulkoisen uhan tuhoamiselle. Kuume on siis hyvä asia. Se on merkki, että kehosi on tunnistanut, että sitä uhkaa jokin pöpö ja että se pyrkii tuhoamaan sen. Akuutti tulehdus on ystäväsi tässä tilanteessa. Tulehdus on vaarallinen vain kroonistuessa.


Nyt kun keho on tunnistanut pöpöt ja lähettänyt iskujoukot neutralisoimaan ne, on seuraava vaihe pöpöjen poistaminen kehosta. Nenä valuu, kurkku on tukossa ja keuhkoputkissa on limaa. Kun pöpöt on napattu kiinni, tuodaan ne limakalvojen lähelle. Lima on eräänlaista kudosnestettä, johon nämä pöpöt kiinnitetään, jotta ne voidaan poistaa elimistöstä.

Mitä tapahtuu, kun lasket kuumetta lääkkeillä? 

Keho ei saa tehdä sitä, mitä sen on tarkoitus tehdä. Jos tulehdusreaktio vaimennetaan ennen kuin elimistön iskujoukot ovat neutralisoineet pöpöt, pääsevät nämä pälkähästä. Pöpöt jatkavat kehossa seilaamista, kunnes asettuvat johonkin uuteen herkulliseen paikkaan. Tämänlainen potentiaalinen paikka on, varsinkin lapsilla, sisäkorva. Kun keho on turrutettu lääkkeillä ja olo on saatu keinotekoisesti paremmaksi, näyttää siltä, että pöpö on selätetty. Elimistö saa vetää hetken henkeä ja kerää voimiansa. Sillä välin nämä kehoon jääneet pöpöt asettuvat esimerkiksi korvaan. Kun elimistö on saanut kerättyä hetken voimiansa, kykenee se jälleen tunnistamaan korvan tunkeutujat ja näin olleen nostaa hälytystilan (lue: tulehdusreaktion). Olet saanut niin kutsutun jälkitaudin.

Lapsi tai sinä olet taas kipeä ja menet lääkäriin. Siellä sinulle vakuutetaan useimmiten, että tarvitset antibioottikuurin. Jos otat kuurin, voit palata takaisin edellisen kappaleen alkuun. Et ehkä heti, mutta viikkojen tai muutaman kuukauden päästä. Antibiootit ovat, ainakin vielä, suhteellisen tehokkaita tuhoamaan valtava määrä bakteereja kehossa. Hyviä ja huonoja. Se on hieman sama asia kuin hävittäisit muurahaispesän pihastasi napalmi-ilmaiskulla. Pesä tuhoutuu kyllä, mutta niin tuhoutuu talosikin.

HUOM! On toki tilanteita, että antibiootit ovat lääke paikallaan, mutta näin ei ole joka nuhakuumeen tai korvatulehduksen kohdalla. Ihmiskeholla on kyky parantaa itse itsensä tiettyyn pisteeseen asti, jos sillä on tarvittavat palikat ja tilaisuus tätä varten.

Ennaltaehkäisy on tietenkin paras puolustus, palataan siihen hetken kuluttua. Se, mitä lääketeollisuuden kouluttama lääkärisi ei kerro sinulle, on että tulehdusta voi lievittää myös luonnon omilla antimilla. Bakteereja, viruksia ja sieni-infektioita… arvasit oikein, voit tuhota luonnon omilla antimilla. Voit tukea elimistöäsi oikeanlaisella ravinnolla ja ravinteilla tuhoamaan pöpöt itse. Tässä on muutamia tärppejä luonnon omista lääkkeistä:

Kurkuma ja sen sisältämä kurkumiini on tuhansia vuosia käytetty tulehduksen lievittäjä. On tutkimustuloksia, että sen teho on vähintään yhtä hyvä kuin tulehduskipulääkkeiden. Ilman sivuvaikutuksia.


Kookosöljyllä on antiviraalisia, -bakteerisia ja -fungaalisia ominaisuuksia. Kaiken lisäksi se on vielä herkullisen makuistakin.

Hiili, savi ja pii ovat loistavia sitomaan itseensä myrkkyjä. Olemme muutamissa teksteissä maininneet aktiivihiilen (klik), jota pidämme aina kaapissa kaiken varalta. Bentoniittisavi on hieman hiiltä lempeämpi vaihtoehto. Piitä käytämme myös kuuriluonteisesti.

Eteeriset öljyt ovat tehokkaita sekä tuhoamaan bakteereja, että lievittämään flunssan oireita. (Eteerisistä öljyistä on kirjoitus täällä: Miten eteerisillä öljyillä voi lisätä hyvinvointia?)

Kotitekoisen vaporubin pikaohje:

1rkl kookosöljyä
10 tippaa eukalyptusöljyä
10 tippaa piparminttuöljyä

Sekoita ainekset keskenään pienessä purkissa. Hiero pieni määrä valmistetta tukkoisen lapsen rinnan ja kaulan alueelle useita kertoja päivässä.

Kirjoitimme syksyllä sairastelunvälttöpostauksen (klik!), jossa puhuimme meidän perheen keinoista ennaltaehkäistä flunssia. Sieltä voisi tähän postaukseen nostaa ruokavalion ja avata siihen liittyen muutaman asian. Kuten olemme monissa teksteissä kirjoittaneet, miten tärkeä on saada riittävästi tietyjä ravinteita ruokavaliosta, on syytä huomioida, että itselleen epäsopiva ruokavalio voi myös aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita.

Maitotuotteet. Maito on suomalaisille pyhä asia. Meidät on saatu uskomaan, että emme selviä ilman lehmästä tulevaa maitoa. Siis, että ihminen tarvitsisi toisen lajin, eli lehmän, tuottamaa maitoa säännöllisesti. Oikeastiko? Tästä voisi kirjoittaa ihan oman tekstin, mutta jotta pysytään aiheessa, niin maitotuotteilla on muun muassa sellainen ominaisuus, että ne lisäävät liman eritystä hengitysteihin. Astmaatikot hoi! Jos ette usko, niin kokeilkaa olla ilman mitään lehmänmaitovalmistetta 2 viikkoa, niin huomaatte eron. Maito ja sen proteiinit lisäävät tulehdusreaktiota elimistössä. Ne pitävät siis yllä jatkuvaa tulehdustilaa, joka syö kehon rajallisia resursseja, eli heikentää samalla myös vastustuskykyä.

Viljat ja palkokasvit. Näiden proteiinit, lektiinit, ovat erityisen ongelmallisia ihmiselle. Mikään kasvi ei halua, että sitä syödään, kuten ei mikään eläinkään. Eläimet pääsevät, ainakin luonnossa, juoksemaan pakoon saalistajiaan. Kasvit eivät pääse pakoon, joten niiden on puolustauduttava muilla keinoin. Kasvit muodostavat tietynlaisia proteiiniyhdisteitä, joilla nämä suojautuvat syömistä vastaan. Kasvien siemenet eivät myöskään halua tulla syödyksi, siksi niissä on niin vahva kuorirakenne, että ne eivät kokonaisena ja raakana syötynä pilkkoudu ja imeydy, vaan tulevat iloisesti vahongoittumatta ulos takaovesta.

Oletko koskaan syönyt hieman liian tulista ruokaa ja huomannut, että nenä alkaa valumaan ja kyyneleet tulevat silmiin? Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten keho reagoi, kun syöt jotain epäsopivaa. Keho pyrkii kaikin keinoin poistamaan epäsopivat aineet. Syntyy lievä tulehdustila ja limakalvot erittävät tunkeutujat kudosnesteen (liman) mukana pois kehosta.

Koisokasvit. Chilit, paprikat, peruna, tomaatti, munakoiso ja eräät marjat kuuluvat solanaceae-sukuun, jotka saattavat olla monille tietämättään ongelmallisia. Solanaceae-suvun kasveista ovat monet ihmisille jopa hengenvaarallisia. Usein chiliä ja tulisia koisokasveja käytetään juuri niiden hormeettisen efektin vuoksi. Sopivalla annoksella ne vahvistavat kehoa, liian isoilla annoksilla ne vahingoittavat kehoa. Koisokasveihin kannattaa suhtautua salapoliisin tavoin kuulostelemalla, että onko niistä enemmän hyötyä kuin haittaa ja mikä on itselle sopiva annos.

Oletetaan tilanne, että olet esimerkiksi yliherkkä monille yllä mainituille ruoka-aineille, mutta et tiedä sitä vielä. Syöt niitä säännöllisesti, etkä saa välittömiä oireita. Sisälläsi kuitenkin elimistö taistelee koko ajan ruokavaliostasi tulevia tulehdustekijöitä vastaan. Se sitoo ison määrän vastustuskyvystäsi. Sitten kohtaat flunssabakteerin ja ehkä samanaikaisesti muutaman hormeettisen stressitekijän kanssa menee överiksi: liian rankka liikuntasuoritus ja vaikkapa kylmäaltistus, johon et ole totuttanut kehoa, niin keholla ei yksinkertaisesti ole resursseja eliminoida flunssapöpöjä heti. Tämä edellä mainittu skenaario saattaa olla selitys sille, miksi toiset meistä tuntuvat nappaavan flunssat ja pöpöt herkemmin kuin toiset. Jos on tilanne, että lapsesi nenä yksinkertaisesti vain valuu koko ajan, eikä ole muita oireita kuin korkeintaan pientä yskää, voisi syyksi epäillä kasvien lektiinejä.

Ennaltaehkäisyn kulmakivet vielä pikakertauksena:

  1. Syö ravinteikasta ruokaa
  2. Ole tietoinen epäsopivista ruoka-aineista
  3. Muista riittävä uni ja palautuminen
  4. Vietä joka päivä aikaa ulkoilmassa, jotta kylmä sää ei pääse yllättämään
  5. Pidä ensiapulaukussasi mukana aina aktiivihiiltä ja eteerisiä öljyjä kaiken varalta

Ja loppuun vielä disclaimer. Jokainen on itse vastuussa itsestään ja lapsestaan. Jokaisen on arvioitava itse sairautensa vakavuus ja mahdollisten lääkkeiden tarve, vaikka tekstissä näitä kehotetaankin välttämään viimeiseen asti. Panosta mielummin ennaltaehkäisyyn, jottet joutuisi hankalien valintojen eteen lääkkeiden kanssa.

Pay the farmer now, or pay pharma later.

RJ

Yhteistyössä Foodinin ja Biomedin kanssa