Lapsiperhe + vuosi ilman tartuntatauteja = mahdoton yhtälö?

Olipahan
saavutus! Meillä juhlittiin yksivuotisjuhlia, meinaan terveyden
yksivuotisjuhlia! Vuoteen kenelläkään meidän perheessä
ei ollut tartuntatauteja, edes pientä flunssaa, saati mitään sen
vakavampia tartuntatauteja! Harmi vain, synttärilaskenta joudutaan
aloittamaan alusta, sillä juurikin viime viikkoina minä ja pojat
olemme sairastaneet pienimuotoisen flunssan, pläääh. Ja ei
tietenkään ole tietoa, mitä kauheuksia kulman takana odottaa, hah.
Kirjoitan kuitenkin siksi, koska tämä vuosi on ollut historiallinen meidän
perheessä. Toki sitä edeltävänä vuonna meillä vieraili
myös vain yksi flunssa, joten periaatteessa kahden vuoden sisään
yksi flunssa sekin on jo aika kivasti, kun ottaa huomioon meidän
taustan ja lapsiperhestatuksen, eskarissa käymisen, kerhossa
käymisen, yhteensä neljässä harrastuksessa käymisen ja kaikki
muut hoploppailut ja lähipiirissä jyllänneet kipeydet.

 

Meidän
molemmilla pojilla on ollut refluksitaudin, allergioiden ja astman
ollessa huonossa jamassa huono vastustuskyky, luonnollisestikin,
kuten muillakin pitkäaikaissairailla. Ja sitten kun se flunssa on
tullut päälle, se on tullut todella, todella ikävänä nostaen
kaikki oireet potenssiin tuhat. Siksi me olemmekin aikaisempina vuosina aina olleet
todella tarkkoja vieraiden kipeystilanteesta kotiin kutsuessa ja
kylässä käydessä (enää emme ole niin tarkkoja, vaikkakaan emme hakemalla hae edelleenkään tartuntoja). Muistan,
kun aiempina vuosina joka
ikinen kerta
,
kun lääkärikeskuksessa, terveyskeskuksessa tai
sairaalassa käynnistä oli pari päivää, lapset tulivat
kipeiksi, aina ja poikkeuksetta! Minä itsekin olen nuorempina
aikuisvuosina ollut pedin oma jokaisesta sairaudesta, jota kuka
tahansa kanssani vähänkään tekemisissä ollut ihminen on
sairastanut. Viime vuosina olen kuitenkin minäkin ollut ilmiömäisen
terve. Jotakin on siis tapahtunut. Vähän
aikaa sitten kirjoittelinkin
, että arkemme on ollut
vähempioireista, ja että lääkkeistä olemme pyristelleet
onnistuneesti eroon! Arki on myös sen takia ollut helpompaa, kun ei
ole ollut noita ikäviä sairauskierteitä kiusaamassa.

Ajattelin
nyt kirjoitella asioita, joiden luulemme vaikuttavan
vastustuskykyymme positiivisesti. Jospa sieltä löytyisi jollekulle
edes jokunen uusi asia mietittäväksi 🙂

Uni.
Tämä on pakko kirjoittaa ensimmäiseksi, ihan vain jo blogin
nimenkin takia, heh. Monta vuotta kestävä jatkuva valvominen on
syönyt koko perheen vastustuskykyä. Onhan se selvää, että jos
herää monta vuotta putkeen monta kymmentä kertaa yössä,
ei keho saa levätä tarpeeksi, jotta jaksaisi puolustautua ulkoisia
uhkia vastaan. (Muuten, hyvää unta tavoitteleville lisävinkkejämme
löytyy täältä (klik)!)

Unihygienia.
Olemme valinneet koko perheelle laadukkaat patjat, tyynyt ja peitot,
jotka ovat helposti pestävissä. Varsinkin tyynyä pesemme
säännöllisesti ja tyynyliinaa vaihdamme usein. Tyyny on flunssan
iskiessä välttämättäkin räkä- ja yskäalusta, ja jos se jo ennestään
sisältää kirjavan joukon mikrobeja, ei tarvitse varmaankaan
ihmetellä, miksi flunssakierre vaan jatkuu ja jatkuu…
Käsien
pesu.
Jos meillä ei ole vieraita tai muuta erikoista häslinkiä,
niin pojat muistavat pääsääntöisesti ihan itse käsien pesun
tärkeyden: vessassa käynnin jälkeen, ennen ruuanlaittoa/syömistä
sekä aina, kun saavumme kotiin pihalta/kylästä/muualta. Me pesemme
ikävät pöpöt pois ja katsomme, kun ne vierivät viemäriin.
Sitten kuivataan kädet kunnolla, etteivät uudet pöpöt pääse
tarttumaan niin helposti käsiin. Käsien pesua vauhdittaa yleensä
kertomukset siitä, miten kipeänä ollessa möllötetään vain
kurjana kotona, eikä päästä niihin haluttuihin
teattereihin, retkille, kylään, jos pöpöt valtaavat käsien
kautta kehon… 

Hyvät
bakteerit.
Emme ole missään nimessä yltiömäisen puhtauden
perikuvia (ja erotan tässä sanat hygieenisyys ja puhtaus, sillä
hygieenisiä koemme olevamme). Emme jynssää kotiamme lattiasta
kattoon hysteerisesti desinfioivilla myrkyillä. Pidämme siis
huolen, että kodissamme on läsnä ns. normaali bakteerikanta.
Olemme tehneet kotiimme perusteelliset homekartoitukset, mm.
homekoiratutkimuksen ja sen perusteella kotimme on homeeton (homeelle altistuminen lisää sairastumisriskiä sekä sairauskierteitä!).
Tämän lisäksi vahvistamme jokaisen perheenjäsenemme hyvää
suolistobakteerikantaa säännöllisen epäsäännöllisesti
käyttämällä vahvoja maitohappobakteereja kuuriluontoisesti sekä
syömällä hapatettuja ja fermentoituja ruokia.

Luomuruoka.
Uskomme vakaasti, että parempi ravitsemustilanne meillä kaikilla on
vaikuttanut immuniteettiimme. Omaostamamme ruuan luomuprosentti hipoo
nykyään sataa prosenttia (kiitos paremman saatavuuden!), sillä
uskomme, että mitä vähemmän ruuassa on “mitään
ylimääräistä”, sen paremmin keho osaa hyödyntää ruuan
ravinteet (ja niitähän keho tarvitsee toimiakseen optimaalisella
tavalla). Ja tietenkin, kun “perusruokia” virittää
superfoodeilla“, saa
entistäkin enemmän ravintoaineita käyttöön!

Puhdas
vesi.

Suomessa tulee helposti ajatelleeksi, että hanavesi on
automaattisesti puhdasta ja laadukasta. Mutta onko se sitä oikeasti?
Yleensä kannattaa esimerkiksi muistaa, että mitä vanhempi talo, sitä vanhemmat putket. Emme luota
sokeasti hanaveden laatuun, ja siksi meillä on ollut käytössä
vedensuodatin parin vuoden ajan. Käytämme janojuomana vettä ja
usein lisäämme siihen ripauksen laadukasta suolaa
ja tuoretta sitruunaa.
Vitamiinit.
Tästä voisi kirjoittaa kokonaisen tekstin itsessään, mutta
nostetaan aiheeseen liittyen nyt vain kolme meidän perheen
luottovitamiinia: d-vitamiini, omega-3 sekä c-vitamiini. Olennaista
vitamiinien käytössä on riittävä annostus ja laatu. Laadulla
tarkoitetaan myös sitä, että tuote on mahdollisimman hyvin
elimistön hyödynnettävissä.
D-vitamiinia
käytämme nestemäisessä muodossa, jonka pohjana on oliivi-, mct-
tai jokin muu laadukas öljy. D-vitamiinin täytyy olla
luonnollisessa muodossa (D3). Lapsille annamme n. 50 mikrogrammaa/vrk
ja itse otamme n. 100 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden. Kunhan pitää
huolen, että saa muitakin rasvaliukoisia vitamiineja, varsinkin a-
ja k2-vitamiinia, voi d-vitamiinia ottaa huoletta 20 mikrogrammaa
jokaista 10:ntä painokiloa kohden. D-vitamiini on ehkäpä tärkein
immuniteetin vahvistaja, jos pitäisi valita vain yksi ravintolisä,
mitä käyttää. (Olemme myös mittauttaneet d-vitamiiniarvomme ja
näillä annostuksilla d-vitamiinin tasomme niin aikuisilla kuin
lapsilla ovat viitearvoissa hyvissä lukemissa!)

 

Omega-3:sta
käytämme joko vanhanajan kalanmaksaöljynä (josta saa samalla
a-vitamiinia) tai sitten krilliöljynä (joka sisältää myös
astaksantiinia). Omega-3:n päiväannos lapsilla on n.500mg ja
aikuisilla n. 1000mg. Omega-3:n yksi päärooli elimistössä on
tulehdusreaktion hillitseminen. Suurempia annoksia ei ole tarvetta
ottaa. Sen sijaan liiallista omega-6 saantia tulisi rajoittaa, sillä
se puolestaan lisää tulehdusta elimistössä.
C-vitamiinia
käytämme joko jauheena askorbiinihappokristalleina tai hitaasti
vapautuvana kapselina. Normaali päiväannos lapsilla on 250-500mg ja
aikuisilla 1-2g. Jos kuitenkin flunssa pääsee yllättämään, niin
normaalin päiväannoksen voi kolminkertaistaa. Sillä voi lyhentää
flunssan kestoa parilla päivällä. Koska c-vitamiini on
vesiliukoinen, ei tarvitse olla huolissaan yliannostuksesta useamman
grammankaan päiväannoksilla. 

Stressinhallinta.
Pyrimme minimoimaan fyysisiä stressitekijöitä niin paljon kuin
mahdollista (jokainen voi valita, ottaako töissä ylennystä
vastaan; jokainen voi valita, kuinka paljon harrastaa kuinkakin
rankkaa harrastusta jne.). Pyrimme välttämään kiireettä. Mitä
stressaavampi päivä on ollut, sitä enemmän täytyisi varata aikaa
rauhoittumiselle iltaisin. Lasten kanssa tämä tarkoittaa yhdessä
lukemista tai rauhallisia leikkejä, läheisyyttä ja läsnäoloa.
Musiikilla on rauhoittava vaikutus koko perheeseemme. Jonkinlainen
hieronta tai sively kuuluu aina nukutusrituaaleihimme. Siinä huomaa
konkreettisesti, miten keho rentoutuu. Me vanhemmat käytämme myös
kuuriluontoisesti adaptogeenisiä yrttejä tasapainottamaan stressiä
(Näitä ovat esimerkiksi reishi,
ashwagandha ja
ruusujuuri).

 

Henkilökohtaisesti
lisäisin listaan vielä hieman mututuntumalla, mutta silti tosissani
ulkoilun (ja säännöllisen liikunnan muutenkin) sekä positiivisen
elämänasenteen. Oman kehon kuuntelemisen oppiminenkin voi
toimia flussan tulon ehkäisijänä, sillä silloin pystyy
havaitsemaan flunssan tulon jo todella varhaisessa vaiheessa ja kerkiää tehdä
tarvittavat akuutit flunssantulon estotoimenpiteet jo hyvissä ajoin.
Itsekin oman nykyisen flunssani jo ounastelin, sillä takana oli
tiukka työviikko, välissä viikonloppu yksin lasten kanssa miehen
ollessa työmatkalla ja edessä taas tiukka työviikko ja sen päälle
minun ja Pikkusankarin matka koko ajan jossakin päin Suomea
viilettäen. Tämän kaiken lisäksi raskaus velotti todella suuren osan
jaksamista, ja läheissuhteissa oli suuria murheita. Nukkuminen ei
onnistunut pahoinvoinnin ja yskimisen takia. En jaksanut vaivautua
ulos enkä oikeastaan ajatella kovin positiivisestikaan. Eli olin
oikein tyrkky näille pojilla olleille flunssapöpöille. Jospa
loppuraskaus ei sisältäisi näin kovia puristuksia kaikilla elämän
osa-alueilla samaan aikaan!

Loppuun
vielä on pakko mainita, että meidän mielestä se yleinen
ajatuskuvio, että lasten nyt vaan kuuluu sairastaa kymmenen tai
kaksikymmentä flunssaa vuodessa
on outo. Ainakin itse olemme
huomanneet, että sellaista on mahdollista välttää, ja
toivommekin, että voimme tavata flunssan seuraavan kerran vasta
vuoden päästä tai myöhemminkin. Ja jos jostakin syystä flunssa
tai muu pöpö iskee taas aiemmin, ei flunssantorjumiskeinoistamme
ole ainakaan ollut mitään haittaa, kun niitä toteuttaa sopivan
rennolla asenteella, ihan niin kuin muutakin elämää. Ei siis
stressiä näistäkään asioista!
Yhteistyössä
Foodinin

kanssa

Saatat tykätä myös näistä artikkeleista

10 comments

  1. Hei itse uskon että sairastaminen on jotenkin yksilöllistä ja meillä on erilainen vastustuskyky. En ole itse lasten sairauksia koskaan saanut. Olen itse ollut lapsena hyvin allerginen mutten enää juuri aikuisena. Pärjään ihan normi allergialääkkellä kestine. Pojilla oli pienenä kyllä enemmän ja vähemmän normaalit kaikki lastentaudit, allergiat ja keliakia muttei mitään kierrettä. En ole siivoushullu,emmekä syö luomua kun joskus. D- vitamiinia talvisin(kun muistaa) Olen itse ollut 3 vuoden aikana 1 päivän poissa töistä 39 kuume. Meni vkl ohi. Liikunta aika vähäistä. Käytän lisäksi julkista liikkennettä. Minä uskon siihen että jotkut vain herkemmin saa kaikki mahdolliset pöpöt.Uni myös ollut katkonaista ja huonoa vuosia. En edes muista millon olisin nukkunut 7h putkeen. Tosin tämä näkyy kyllä varmasti vireystasossa ja jaksamisena. Ihme pillerin tarvitsisin tuohon nukkumiseen. VINKKI? Hienoa kun te olette saaneet apua. Loistava juttu.T. Päivi

    1. Melatoniinia kannattaa kokeilla.
      Alhaiset magnesium ja kaliumtasot elimistössä saattavat aiheuttaa myös heräämisen yöllä.

      Heräätkö aina tiettyyn aikaan vai onko uni muuten vain epäsäännöllisen katkonaista?

      Kirjoituksen uni-kohdassa oli linkki tekstiin, johon on aika kattavasti koottu hyvän unen perustekijät. Jos et sitä vielä lukenut, niin käy vilkaisemassa.

  2. Kiitos RJ en huomannut tuota linkkiä. Luen. Uni on katkonaista.nukahtaminen illalla ei ole vaikeaa. Muutama tunti menee ihan hyvin. 3 jälkeen uni on heräilyä kello soittoon asti. En juuri koskaan tarvitse herätystä. Osaan maata silmät kiinni puoli unta.nukahdan tunniksi ja taas herään.Kiitos kokeilen noita magnesium ja kalium. Olen vähän huono syömään mitään valmisteita. Kokeilen kuitenkin.kiitti

    1. Kiinalaisen lääketieteen mukaan jokaisella sisäelimellä on tietty kellonaika, milloin se aktivoituu.
      Klo 1-3 aikaa yöllä aktivoituu maksa.
      klo 3-5 aikaan aktivoituu keuhkot.
      Molempien elinten yksi tärkein tehtävä on jätteiden poistaminen elimistöstä.

      Maksan toimintaan parantavia parantavia ruokia löydät esim. tästä kattavasta kirjoituksesta: https://draxe.com/liver-function/

      Onko teidän sisäilman laatu hyvä makuuhuoneessa?

      Toinen asia mikä voi sotkea unta, on kortisolin (stressinhormonin) vääristynyt vuorokausirytmi. Kortisolin pitäisi olla koholla aamuisin (se saa ihmisen valppaaksi ja hereille) ja iltaisin/yöllä sen pitäisi olla matala. Jos se on koholla väärään aikaan esim yöllä, niin se jyrää melatoniinin, joka on niin kutsuttu unihormoni.

      Täältä lisää kortisolista: https://draxe.com/cortisol-levels/

  3. Meillä myös loppui lasten sairastelut kun muutin elämämämme ns. Luonnonmukaisemmaksi. Puhtaampaa terveellisempää ruokaa, vähemmän kemikaaleja ja tärkeimpänä ehkä se kunnon annos D-vitamiinia. Hygieniasta en erityisemmin huolehdi. Lapset hoitelevat paljon lemmikkejä. Minua on peloteltu että kun lapsi aloittaa päiväkodissa se on aluksi koko ajan sairaana. No meillä 2 aloitti päivähoidon eikä kumpikaan ollut koko vuonna sairaana.��

    1. Jep, tärkeitä juttuja noi kaikki, mitä luettelit!

      Me pelättiin myös, että mitä kaameutta tapahtuu, kun esikoinen aloittaa eskarin, mutta kappas, ei ole yhtäkään päivää joutunut olemaan kipeyden takia pois vielä onneksi!

    1. Kannattaa lukea tyynyä ostaessa tämän pesuohjeet. Yleisesti ottaen tavallinen tyyny, jossa on pallokuitutäyte (polyestervanu) kestää hyvin pesemistä. Untuvatäytteiset tyynyt ovat myös pestäviä, mutta herkimmät voivat saa untuvatyynystä allergisia oireita tämän pesemisen jälkeen. Lämpöreaktiiviset (memoryfoam) tyynyt eivät useimmiten ole ainakaan kokonaan pestäviä.

      Pesutiheys on yksi avainasia. Jos tyynyn pesee kerran vuodessa, niin ei se enää tule puhtaaksi, koska kaikki kuidut on kyllästetty rasvalla. 2-3 kk välein on hyvä pesutiheys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.