Vastaukset kysymyksiin – uniasiantuntija vastaa

Unikulman tyynylahjakortti on lähetetty onnekkaalle voittajalle, ja nyt on vuorossa vastaukset blogissa ja instagramissa esitettyihin kysymyksiin!
Minkälainen
tyyny olisi hyvä niskajumituksesta kärsivälle? Entä levottomalle
nukkujalle? Kuinka monella tyynyllä olisi sopiva nukkua?
Hyvä tyyny on sellainen, jonka korkeutta voi
säätää itselle sopivaksi. Hyvä
tyyny sopii sekä kylki- että selinmakuulle. Yhden tyynyn pitäisi
riittää nukkumiseen, mutta harteikkaammalla nukkujalla voi olla
kyljellään vaikeuksia pärjätä yhdellä tyynyllä. Toisaalta myös
patjan pitäisi joustaa hartian alta riittävästi. Jos patja on
liian kova hartian kohdalta, eikä siten myötäile vartalon muotoja
sopivasti, niin on sitä vaiketa korjata parhaimmallakaan tyynyllä.
Tyyny ei saa myöskään olla liian napakka tai voimakkaasti tukeva.
Silloin se voi painaa kaularangan alueen hermoja ja verisuonia, ja
siitä voi osaltaan johtua esimerkiksi käsien puutuminen tai
päänsärky yöllä/aamulla.
Olisi myös hyvä miettiä, aiheuttaako jokin
toiminta tai toiminnan puute päivällä niskan jumitusta? Onko
työergonomiassa parannettavaa? Löytyykö työlle vastapainoksi
jotakin elvyttävää toimintaa, kuten lihaskuntoharjoittelua?
Levottoman
nukkujan olisi hyvä varmistaa, ettei nukkumisympäristössä ole
mitään korjattavaa. Hyvän tyynyn ja patjan lisäksi tarvitaan
makuuhuoneeseen riittävästi hapekasta ja puhdasta, sopivan kosteaa
ilmaa. Melu, valo (pimennysverho) ja tekemättömistä askareista
muistuttavat esineet, kuten työläppärin, eliminoiminen
makuuhuoneesta voivat helpottaa levottumuutta.
Kuinka
usein kannattaisi hankkia uusi tyyny? Minua kiinnostaisi tietää,
kuinka usein tyynyä oikeasti kannattaa pestä, ja onko
säännöllisestä tyynyn tuuletuksesta oikeasti hyötyä vai
tuntuuko siltä vain?
Tyynyä
olisi hyvä pestä 2-3 kuukauden välein – silloin sitä voi käyttää
2-3 vuotta. Jos tyyny on ollut käytössä vuoden verran, eikä sitä
ole pesty kertaakaan, voi se painaa noin 800g enemmän kuin
ostohetkellä (ja tämä painohan on hiuspohjasta lähtevää talia,
hikeä, kuollutta ihosolukkoa, hilsettä, kosmetiikkatuotteiden
jäänteitä, kuolaa ynnä muita kasvojen eritteitä… jopa hometta!). Viimeistään
kuitenkin siinä vaiheessa on aika vaihtaa tyyny, jos silmät
oireilevat aamuisin rähmimällä tai nenä menee tukkoon nukkumaan
mentäessä. Tuuletuksesta tulee vain hetkellinen raikkaus tyynyyn.
Pakkasilmaan vietäessä kannattaa varmistaa, että tyynyn materiaali
kestää sen.

Mikä
tyynymateriaali on kestävin? Lisääkö
tyynynsuoja kuinka paljon tyynyn käyttöikää?
Nykyisin markkinoilla on todella paljon eri materiaaleista valmistettuja tyynyjä. Toiset materiaalit ovat kestävämpiä kuin toiset. Tyynyn hintakin kertoo yleensä jo jotain kestävyydestä, jos vertaa vaikka alle viiden euron markettityynyä 100 euroa maksavaan. Vaikka laadukkaat materiaalit voivat teoriassa kestää rikkoutumatta vaikka vuosikymmenkin, niin rajoittaa hygieniapuoli tyynyn kuin tyynyn käyttöiän noin kolmeen vuoteen. Tyynyä
valitessa olisikin hyvä varmistaa, että materiaalit kestävät 60
asteen pesua. Kuulen usein työssäni asiakkailta, kuinka heidän
ostamat tyynyt menevät muhkuraiseksi lyhyen käytön jälkeen.
Sitten kun kysyn, että kuinka usein he tyynyään pesevät, niin
vastaus on yleensä ”kerran vuodessa”. Mikään tyynymateriaali ei kestä vuotta
pitempään käyttökelpoisena, jos sitä tai edes osaa siitä ei ole pesty useasti sinä aikana. Ylimääräisellä tyynynsuojalla voidaan pidentää tyynyn
käyttöikää jonkin verran, edellyttäen tietenkin, että sitäkin
pestään säännöllisesti.
Onko tyynyllä vaikutusta kuorsaukseen? Paras
tyyny kuorsaajalle?
On. Silloin kun tyyny on oikean korkuinen ja
mallinen, pysyvät hengitystiet auki paremmin, mikä voi vähentää
kuorsaamista. Apua kuorsaukseen voi saada myös
moottorivuoteesta, jolla pääpäätyä voi hieman kohottaa.
Vaihtoehtoisesti voi myös kokeilla laittaa sängyn pääpäädyn
jalkojen alle paksun kirjan tai pari, niin että pääty nousee
5-10cm. Kun pää on vartaloa ylempänä, pysyvät hengitystiet paremmin auki.
Onko hyvällä
tyynyllä vaikutusta alaselän kipuiluun?
Tyynyn
korkeutta säätämällä voidaan vaikuttaa jopa lantion seutuun
saakka. Jos hyvä tyyny mahdollistaa ergonomisemmassa
asennossa nukkumisen (esim. vanhalla tyynyllä nukkuu aina mahallaan ja uudella
hyvällä tyynyllä pystyykin nukkumaan suorassa kylkiasennossa),
niin silloin tyynyllä voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon alaselän
kipuiluun. Patjan rooli on tyynyä merkittävämpi alaselän kipujen
helpottamisessa. Patjan tehtävä on tukea selkää ja rentouttaa
vartaloa yön aikana. Jos alaselkä on varsinkin aamulla kipeä tai
jäykkä, niin mitä todennäköisemmin yksi syyllinen on epäsopiva
patja.
Kysäisisin,
miten paljon nukkuma-asento vaikuttaa unen laatuun? Entä mitä
unissa höpöttely/kävely kertoo nukkujasta?
Jos
nukkuma-asento on jotakin muuta kuin ergonominen kylkiasento tai
selinmakuu (eli tällöin keho on epäsymmetrisessä tai kiertyneessä
asennossa), kohdistuu siihen toispuoleista jännitystä/venytystä. Yksi syy yöllä heräämiseen voi olla siis se, kun lihakset väsyvät
jännitykseen tai hermot ovat puristuksissa. Jotkut toki pystyvät
nukkumaan huonossa asennossa koko yön heräämättä, mutta aamulla sängystä
noustessa selkä tuntuukin jäykältä tai niskat kipeiltä.
Unissakävely
on yleensä vaaratonta, mutta jos se on säännöllisesti toistuvaa,
voi asiaa lähteä tutkimaan tarkemmin, varsinkin jos samanaikaisesti
oireilee toistuvalla päänsäryllä/migreenillä. Jotkin lääkkeet,
alkoholi tai sairaudet (esim. kuume) voivat lisätä unissakävelyä.
Höpöttely
unissa on myös vaaratonta ja lapsilla, etenkin pojilla melko
yleistä. Stressi on yksi tekijä, alkoholin ja tiettyjen sairauksien
ohella, joka saattaa lisätä unissa puhumista.
Mikä olisi
paras apu siihen, ettei millään saa unta?
Vuoteeseen
ei kannata jäädä pyörimään tuntitolkulla, jos uni ei vaan tule.
On keinoja, millä nukkumiseen voi valmistautua. Varaa aikaa
rauhoittumiselle ennen nukkumaanmenoa. Vältä sinistä valoa illalla
(kännykän, tv:n ja tietokoneen näytöt). Jos kuitenkin haluat tai
sinun on pakko käyttää näyttöä iltaisin, voit asentaa
tietokoneelle ohjelman, joka muuttaa näytön valoa punaisemmaksi
(esimerkiksi f.lux) tai vaihtoehtoisesti käyttää sinistä valoa
suodattavia silmälaseja. Syö helposti sulava hiilihydraattipitoinen
ateria noin 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Vältä piristäviä
aineita ennen nukkumaan menoa (kofeiinin puoliintumisaika elimistössä
on noin 6 tuntia). Vältä raskasta liikuntaa myöhään illalla,
mutta kevyestä venyttelystä tai kävelystä voi olla apua. Ota
magnesiumia noin tunti ennen nukkumaan menoa. Jos edellä
mainitut on kokeiltu, niin silloin syy voi löytyä epäsopivasta
vuoteesta ja tyynystä.
Taapero herää joka yö, mikä auttaa?
Tilannetta pitäisi selvittää tarkemmin, eli
herääkö hän esim. itkien johonkin kipuun vai tuleeko hän kenties
vain herättämään ja pyytää pääsemään viereen? Häneltä voi
myös kysyä itseltään, miksi hän herää tai herättää
vanhemmat. Jos taustalla ei ole sairautta tai kipua, niin hyvä keino
voisi olla esimerkiksi palkitseminen läpinukutuista öistä. Niin, että
lapsi saa aina vaikkapa tarran hyvin menneestä yöstä ja kun
sovittu määrä tarroja on ansaittu, niin palkintona on joku kiva
yhdessä tekeminen.
Tutti jätetty pois ja yöunet menneet
risaisiksi, niin vinkkejä?
Tutti luo
turvaa pienelle nukkujalle (imuntarve ja tuttiin tottuminen) ja eroahdistus voi olla suuri, jos tilalle
ei tule mitään muuta turvaobjektia tai vanhemman läheisyyttä. Jos
tutti on päivisin käytössä, mutta öisin ei, niin se voi
hämmentää lasta. Lapsen kanssa voisi yhdessä tehdä
sopimuksen, että annetaan tutti vaikka jollekin pehmolelulle
käyttöön, ja sitten se pikkuhiljaa vain unohtuu ja poistuu
näkyvistä. Jos risaiset yöunet johtuvat vain tutin poisjätöstä,
niin uuteen tilanteeseen sopeutumisen ei pitäisi kestää montaa
viikkoa.
Onko
mahdollista, että lapsi, joka on oppinut nukkumaan huonosti
(=heräilemaan usein yöllä) refluksin ym. vaivojen vuoksi, oppisi
joskus myös nukkumaan paremmin?
Jos
vaivat on saatu kuriin tai jopa oireettomaksi, niin lapsi oppii
varmasti nukkumaan paremmin. Se kuinka nopeasti se tapahtuu, riippuu
paljon yksilöstä ja vaivojen suuruudesta sekä niiden
kokonaiskestosta. Omat lapseni ovat molemmat kärsineet
refluksivaivoista syntymästä lähtien ja sen vuoksi yöt sekä
päiväunet ovat olleet todella rikkonaisia ensimmäiset vuodet. Mutta kun olemme saaneet
oireet kuriin, ovat yöunet ja päiväunet parantuneet huomattavasti.
Heräämisten määrästä kun puhutaan, niin meidän tapauksessa on
liikuttu pahimmillaan useasta kymmenestä, jopa neljästäkymmenestä, herätyksestä yössä
nykyiseen yhteen tai kahteen ns. normaaliin heräämiseen (vessahätään
tai läheisyystankkaukseen liittyvään).
Jos lisäkysymyksiä tai muuta pohdintaa uniasioihin liittyen tulee mieleen, niitä voi vielä laitella kommentteihin.
Kysymyksiin vastasi Unikulman fysioterapeutti Ramon Jansson. Postauksen kuvat ovat Hyvinkään Unikulmasta.

Saatat tykätä myös näistä artikkeleista

2 comments

    1. Joo, kannattaa mennä, jos alkoi tuntumaan siltä, että nykyisissä saattaa olla monen vuoden uniroippeet sisällä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.