Tuoksujen täyteinen päivä

Vauva kiekaisee ja siitä se päivä sitten alkaa! Vanhemmat nousevat vauvan kanssa, ja huomaavat, että isommat lapset ovat jo heränneet itsekseen. Isä käy laittamassa öljydiffuuseriin sitruunaöljyn: se avaa aamun, piristää ja kohottaa mieltä. Äiti kosteuttaa kuivaa ihoaan kookosöljyn ja frankincensen sekoituksella. Taaperon ihottumiin isä hieroo sheavoi-kookosöljyseosta, johon on tiputettu laventeliöljyä. Koululaisella on vielä läksyt tekemättä, ja hän kaipaa pientä keskittymiskyvyn buustia: hän sulkeutuu omaan huoneeseensa ja haistelee samalla rosmariiniöljyä. Äidin ja vauvan aamurutiiniin kuuluu vauvahierontaa kookosöljyyn laimennetun Gentle Baby-öljyseoksen avulla. Seos vahvistaa vauvan turvallisuuden tunnetta.

Äiti jää vauvan kanssa kotiin. Isä vie taaperon kerhoon ja koululaisen kouluun. Isällä on vaativa palaveri töissä, joten hän ennen palaveria haistelee piristävää piparminttuöljyä. Kotona meininki on erilainen: vauvalla on tiheän imun kausi, ja äiti buustaa maidontuotantoa levittämällä fenkolia kookosöljyyn laimennettuna kainaloiden kohdalle ja rintakehälle. Tiheän imun kauden lisäksi vauva tekee hampaita. Äiti helpottaa vauvan oloa hieromalla poskiin laventeliöljyä laimennettuna kookosöljyllä.

Iltapäivällä koululainen tulee koulusta kotiin ja alkaa tekemään läksyt ja valmistautumaan seuraavan päivän kokeeseen. Hän laittaa oman huoneensa diffuuseriin Clarity-öljyseoksen, mikä auttaa opiskeluihin keskittymisessä. Isällä töissä tulee lounaan jälkeinen väsymys, jota hän lieventää tuoksuttelemalla piparminttua. Isällä on tiukka iltapäivä vielä töissä ennen taaperon hakua isovanhemmilta. Taapero on ollut kerhon jälkeen iltapäivän isovanhemmilla, joten päivä on hänellekin ollut erilailla rasittava kuin vain kotona ollessa. Autossa, ennen kuin isä hakee taaperon, isä pysähtyy haistelemalla Present time-öljyseosta. Se auttaa olemaan läsnä ja unohtamaan työhässäkät. Äiti valmistautuu vauvan kanssa lopun perheen kotiintuloon ottamalla tuoksukoruunsa katajan tuoksun. Se auttaa häntä itseään sekä sylissä olijoita keskittymään käsillä olevaan hetkeen. Varsinkin taapero rakastaa olla äidin sylissä korua tuoksutellen.

Ilta on perheessä aktiivista aikaa: vanhemmat saattavat käydä urheiluharrastuksissaan ja koululainen omissaan. Tänään äiti tuntee olonsa jotenkin hieman tukkoiseksi, joten hän availee nenäänsä tuoksuttelemalla eukalyptusta sekä hieroo Thieves-öljyseosta laimennettuna jalkapohjiinsa. Isä lähtee urheilemaan ja ottaa buustia suoritukseensa piparminttuöljystä. Urheilun jälkeisiin lihasjumeihinsa isä hieroo laimennettua Pan away -öljyseosta. Koululainen rientää omissa harrastuksissaan ja menoissaan, ja kun hän palaa niistä, hän käyttää maadoittavaa havupuuöljyä, kuusi- ja mäntyöljyjen yhdistelmää. Kotona taaperoa (ja muitakin) rauhoittaa iltatoimiin diffuuserissa pörisevä Peace & calming. Ennen vauvan nukkumaanmenoa isä tekee hänelle vyöhyketerapiapisteiden kautta hierontaa, jossa hän käyttää itkuisuuteen auttavaa appelsiiniöljyä laimennettuna, vauvalla kun on ollut tapana itkeskellä iltaisin jonkin verran.

Taapero tahtoo omaan huoneeseensa yö-öljyn diffuuseriin, ja siihen tarkoitukseen taapero äidin kanssa valikoikin laventelin ja mandariinin yhdistelmän. Laventeli rauhoittaa ja mandariini kun on hyvän mielen öljy, niin se luo kivoja unia ja auttaa tekemään nukkumaanmenosta hyvän mielen jutun. Ennen nukkumaanmenoa kaikki perheenjäsenet, jotka tarvitsevat ihoihinsa kosteutusta, tipauttavat laventelia öljyn joukkoon ja hierovat ihollensa.

Äiti tahtoo tehdä pienen jooga-meditaatioharjoituksen ennen nukkumaanmenoa, joten hän voimistaa keskittymistä tähän harjoitukseen Highest Potention-öljyseoksella. Isän oma meditaatioharjoitus saa apua Beleive-öljyseoksesta.

Loppuilta on vain vanhempien, ja on aika “romanttisten öljyjen”. Vanhemmat miettivät, olisiko tälle illalle sopiva Ylang Ylang, joka herättelee sekä miehen että naisen hormonaalisesti. Tänään he kuitenkin päätyvät molemmat omaan öljyyn. Nainen valitsee itselleen ruusua ja jasmiinia alavatsalle hierottavaksi (ja miettii samalla, että taitaa tipauttaa huomenna aamulla samoja tuoksuja hajuvedeksi itselleen…). Mies valitsee Shutranin; se on tunnettu siitä, että se nostattaa itsetuntoa ja vetoaa vastakkaiseen sukupuoleen. Näiden lisäksi he käyttävät Sensation-hierontaöljyä, joka voidaan luokitella romanttiseksi öljyksi sekin.

Perheen vanhemmat haluavat tukea syvempään nukkumiseen, joten isä levittää omiin jalkapohjiinsa Tranquil-öljyseosta laimennettuna, äiti tahtoo tällä kertaa Rutavala-sekoitusta. Koska vauva nukkuu perhepedissä, näitä öljyjä vanhemmat eivät levitä nyt rintakehälleen (mikä muussa tapauksessa on hyvä paikka näille öljyille).

Hyvää yötä!

Tämä tarina on yhdessä öljyasiantuntijan, ystäväni Ullan kanssa koostettu. Tarina ei ole missään nimessä suora ohjeistus eteeristen öljyjen käytölle, mutta se avaa öljyjen maailmaa, jotta lukijat voisivat huomata, miten öljyt parhaimmillaan voivat arkea palvella. Emme väitä, että öljyjä kannattaisi käyttää näin paljon yhden päivän aikana, kun tässä tarinassa on kerrottu – tarina on viitteellinen esimerkki öljyjen käytöstä, ei siis suoraan kopioitava ohjeistus.

Jos sinua kiinnostaa lukea lisää öljyistä, niin pääset Ullan kotisivuille tästä: Rakkaudesta öljyihin

Jos taas innostuit öljyistä niin paljon, että tahdot lähteä niitä heti haistelemaan, niin tilaisuutesi on Helsingissä avoimessa öljyesittelyssä 9.4.2018, tässä linkki tapahtumaan: Eteerinen hyvinvointi-ilta

Löytääkö väsynyt kolmen lapsen äiti aikaa liikunnalle?

Olen kuullut huhuja ystäviltä ja tutuilta, että se on mahdollista. Siis se, että myös äiti (ja jopa monen lapsen äiti) viettää viikossa monta tuntia urheillen! Wau! Ja nyt ollaankin tositoimien edessä: minun pitäisi aloittaa säännöllinen liikunta. 😀 Tiedostan, että kirjoitin “pitäisi”, koska nyt olen siis yhdessä mielenkiintoisessa valmennuksessa mukana, meinaan Eveliina Tistelgrenin eli Eevskun kehonpainovalmennuksessa, iik 😀 Tästä siis seuraa se, että olen jotakuinkin tilivelvollinen tänne blogiinkin siitä, miten projekti etenee. Sovimme meinaan Eveliinan kanssa, että teemme tämän valmennuksen blogiyhteistyönä. Hui!

Miksi ihmeessä minä lähdin valmennukseen mukaan?

Minun liikuntataustani on hyvinkin moninainen: on vuosikausia salitreeniä, on lenkkeilyä, porrastreeniä, tanssitunteja, tankotanssia, pilatesta, joogaa, spinningiä, kahvakuulailua… Rakastan liikuntaa! Mutta mitä on ollut viimeiset vuodet? Ei oikeastaan mitään “oikeaa liikuntaa”, arkiaktiivisuutta senkin edestä! Lasten kanssa kotiarki ei missään nimessä ole passiivista, vaan oikeastaan koko ajan ollaan liikkeellä ja temppuilu lasten kanssa on enemmän kuin tuttua touhua päivittäin 🙂 Keho on siis ehdottomasti saanut liikettä tarpeeksi, mutta jos puhutaan kuntoliikunnasta tai urheilusta, niin niitä ei oikein olekaan ollut. Nyt on siis hetkeni kokeilla, miltä suunniteltu liikunta taas tuntuu! Tiedän, että pakollinen paha liikkuminen ei ole minulle ikinä (vaan enemmänkin nautinto), mutta ongelma onkin yleensä se, että on niin paljon kaikkea muutakin tekemistä, että se oma liikkuminen on aina se, mikä on helppo jättää tekemättä kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Moni varmaan miettii, miksi lähdin Eevskun valmennukseen, kun kotonani on kuitenkin se personal trainer ja fyssari. Niin… Syitä on monia! Jos meillä olisi mahdollisuus käydä mieheni kanssa yhdessä säännöllisesti salilla, niin varmasti mitään muuta liikuntavaihtoehtoja tai valmennuksia ei tarvittaisi, vaan motivaatio löytyisi siitä (Miten ihanaa se olisikaan käydä yhdessä salilla! Ehkä joskus sitten meilläkin on mahdollisuus siihen.) Myös se, että jos olisi “vain” omalle miehelleen tilivelvollinen ohjelman toteuttamisesta, niin ei vaan minulle toimisi, sen tiedän. Itse en koe liikuntaani niin tärkeänä asiana, että saisin järjestettyä omaa aikaa siihen tässä arjessa kovinkaan helposti, niin tämä valmennus on oikein hyvä valinta tähän hetkeen, sillä tämä tehdään kotona! Ja kaiken lisäksi tämän voi tehdä esikoisen ja keskimmäisen kanssa (ehkäpä siis vauvan päikkäriaikaan…?). Toki mies ammattinsa puolesta osaa nyt sitten ehkä vähän tsemppailla minua tähän treeniin, sillä kotona treenailu ei ole koskaan ennen minulla onnistunut… 😀 (Toki en ole ikinä aiemmin sitä tosissani yrittänytkään…)

(Kuva Eevskun nettisivuilta)

Olimme Eevskun kanssa Uskalla innostua-valmennusyrityksen Saa mitä haluat-viikonlopussa, ja siinä harkkoja yhdessä tehdessä kuin viikonlopun teemaan sopien päätimme, että lähden kokeilemaan Eevskun valmennusta, sillä yhtenä haaveenani todella on saada kunnon liikunta takaisin viikkoihini. Eevskulla on kaksi valmennusta nyt juuri alkamassa: kuntosaliharjoitteluun paneutuva Strong Woman sekä tämä kehonpainoharjoitteisiin keskittyvä Bodycontrol SUPER, johon minä päätin osallistua. Haluan saada takaisin syvien vatsalihasten tuen kunnolla sekä elvyttää päällä- ja käsilläseisontataitoni!

Nettivalmennus – millainen se on ja toimiiko se?

Aikoinani olin vähän epäilevä nettivalmennusten suhteen, mutta kun ostin miehelleni viime isänpäivälahjaksi Wim Hof-metodin nettivalmennuksen, näin, että on oikeasti mahdollista hyötyä myös tällaisesta etävalmennuksesta. Katsotaan, miten minun kohdallani tämä tällainen tapa treenata toimii…

Eilen sain valmennuksen ekojen viikkojen materiaalit käsiini, ja niitä oli runsaasti! Oli yleisiä tietoa, ohjeita lämmittelyyn ja liikkuvuuteen, pakaran ja lavan seudun aktivointia ja treeniä, niskan ja ranteiden lämmittelyä ja vahvistamista, niska-, päällä- ja hartiaseisontaa, core- ja kehonpaino- ja HIIT-treeniä jne. 🙂 Niille, ketkä ruokavinkkejä kaipaavat, saavat myös runsaasti niitä (reseptejä, kauppalistaa, alekoodeja, yleisiä ohjeita…), eli valmennus on oikeasti monipuolisen oloinen. Kaiken lisäksi valmennettaville on luotu oma facebook-ryhmä, jossa Eevsku vastailee kysymyksiin, pitää live-luentoja yms. (Facebookin lisäksi Eevsku vastailee kysymyksiin valmennusmateriaalialustalla.) Tutustuin kaikkiin ekojen viikkojen materiaaleihin, ja sen silmäyksen perusteella näyttää, että valmennus sopii hyvin niin ihan vasta-alkajille kuin jo enemmän kehonpainoa harjoittaneille.

(Kuva Eevskun nettisivuilta)

Kirjoittelen valmennuksen puolivälissä teille, että miten täällä on valmennus onnistunut! Mitäs luulette, miten minun käy…? 😀

Täällä voit tutustua enemmän kyseisiin valmennuksiin! Ilmoittautuminen on vielä auki! 🙂 (sunnuntaihin 1.4.2018 asti)

// Emmi

(Ylimmän kuvan kuvaaja: Laura Talvitie)

Meidän perheen kevätmenot

Tänään ajattelin kirjoitella vähän jatkoa kuulumispostaukselle, jossa kertoilin elämämme isoja linjoja. Nyt jutustelen teille siitä, mitä kaikkea ajattelimme puuhastella tänä keväänä, meinaan kaikkea superia on tiedossa! Me olemme melko meneväisiä; minä ja lapset rakastammekin kaikenlaisissa tapahtumisssa käymistä kotona puuhastelun lisäksi! Tämä viikonloppu starttasi mukavan kevätviikonloppujen putken, jee!

Synttäreitä ja sukulaispäivällisiä

Instagramiini kirjoittelinkin jo synttärijuhlien merkityksestä. Ne ovat minun mielestä kivoimpia juhlia vuodessa: sen lisäksi, että numero vaihtuu, niin väkisinkin sankari on oppinut paljon uutta sinä vuonna ja kenties selvinnyt voittajana monesta eri tilanteesta. On oikeasti suuri etuoikeus elää täällä maan päällä, ja synttäripäivänä se aina konkretisoituu: jälleen yksi vuosi takana! Tänä viikonloppuna juhlimme meille rakasta (iso)Mummia, joka saavutti kahdeksankymmenen vuoden iän, sekä upeaa ystävääni, joka on nyt aikuinen nainen (kolmekymppinen). 😀 Parin viikon päästä on myös meillä synttärit, meinaan ne yksivuotissynttärit, ohhoh! Vaikea käsittää, että vuosi tuon pienen kanssa on jo kulunut.

Ensi viikolla on pääsiäinen! Meille se merkkaa perinteistä pääsiäisateriaa, johon kutsumme läheisiä nautiskelemaan hartaudella valmistettuja paisteja ja muita herkkuja. Meidän kaupungissa ja lähikaupungissa on todella paljon kaikenlaista pääsiäistapahtumaa lapsille, joten näihin tapahtumiin ehdottomasti taas suuntaamme. Ehkä lapset vaativat myös hieman tivolipyöritystä…

Messuja ja matkoja

Huhtikuussa, tarkemmin 12.-15.4, on tietenkin vuorossa Kevätmessut! Viime vuonna messut jäivät väliin, sillä meillä oli vauva juuri syntynyt silloin, mutta tänä vuonna menen ehdottomasti taas bloggaajapassilla sinne kiertelemään ja inspiroitumaan! Kevätmessut ovat aina jotenkin tosi ihanat, täynnä energistä kuhinaa ja kauniita hypisteltäviä juttuja 🙂 Näihin messuihin kuuluvat osa-alueet Kevätpuutarha, Omamökki, Lähiruoka&Luomu, Omakoti ja Sisusta – eli aika huippumessut! (Järjestän lippuarvonnan messuille, joten seurailkaahan 🙂 )

Toiset ihanat keväällä järjestettävät messut ovat tietenkin Lapsimessut (20.-22.4.2018), ja sinnekin on tarkoitus tehdä ainakin nopea isku kaikkien lapsiemme kanssa! Bloggaajapassilla minua näkee sielläkin – joten vetäiskää hihasta, jos vastaan kävelette, on aina kiva jutella blogin lukijoiden kanssa 🙂 ! Lapsimessuilla on aina superpaljon kaikkea tekemistä, joten hien kera pääsee niiltä messuilta lähtemään 😀

Messujen jälkeen onkin vuorossa pari ulkomaanmatkaa, jee, vihdoin! Johan tässä tuli taukoa melkein puolitoista vuotta reissaamisesta – ja koko ajan podin ihan jäätävää reissukuumetta! Poikien lentokone-uimaranta-aurinkohaaveet saadaan keväällä täytettyä ja lennähdämme hetkeksi takuulämpöiseen. Tiedossa on myös kiva somevaikuttajien risteily Tukholmaan, jonne lähden ihanan ystäväni Hannan kanssa.

Mahtavaa keväässä on myös se, että toukokuussa alkaa NLP Trainer True Heartsilla! Tämä matka suuntautuu ulkomaiden sijaan perinteisesti siihen ihan omaan mieleen. Kolmas NLP-kurssini – oi miten odotan sitä jo paljon, paljon, paljon! Muitakin kaikkia pienempiä kivoja juttuja on tulossa: pariin lastenteatterinäytökseen on jo liput varattu ja ystävien kanssa sovittu näkemisiä ja puuhasteluja 🙂 Kummipojan kanssa lähdemme trampoliinipuistoa kokeilemaan. Ja paljon kaikkea muuta hauskaa! Ja tietenkin, mikä tärkeintä, arkeen mahtuu paljon tilaa myös inspiraatiolle: jos saamme ideoita tehdä jotakin hauskaa, niin hyvin todennäköisesti teemme 😀

Mitä kaikkea te aiotte puuhata nyt keväällä?

// Emmi

Atoopikon kronikat osa 2

Ensimmäisessä osassa kerroin hiukan ihottumahistoriaani, voit lukea sen täältä. Tässä jatko-osassa kerron teille lisää salapoliisin työstäni. Tulen kirjoittamaan vielä kolmannen osan, johon koostan kaikki temput ja vinkit, mitä minä olen kokeillut, mitkä ovat toimineet ja mitkä eivät.

Uskon vakaasti siihen, että atooppinen ihottuma ei ole vain ihmisen ominaisuus, jokin pieni virhe ohjelmoinnissa, vaan se on aiheutunut jostakin ulkopuolisesta tekijästä tai tekijöistä. Sille on siis löydettävissä syy ja sitten kun se on selvillä, voi ihottuman aiheuttajan poistaa eikä vain keskittyä oireiden lievittämiseen. Valitettavasti tällä hetkellä vallitsevat ”hoitokäytännöt” keskittyvät vain oireiden lievittämiseen. Parantumisesta ei oikeastaan edes puhuta.

Kuten ensimmäisessä osassa kerroin, niin lähdin ensin rajaamaan mahdollisia aiheuttajia pois Asyra-mittauksen avulla. Sain mittauksesta paljon arvokasta tietoa ja käsityksen ruoka-aineista, jotka eivät välttämättä ole minulle täysin sopivia. Eliminoin nämä kaikki ruuat kahdeksi kuukaudeksi, mutta en saanut sillä ihottumaani täysin kuriin. Tarvittiin tarkempaa seulaa ja lisää dataa, joten hakeuduin Sacred Balancen Sannan vastaanotolle.

Bioresonanssiterapia

Kerroin tarinani Sannalle ja sen jälkeen aloitimme tutkimukset. Sain toiseen käteeni metallikapulan ja toisesta kädestä mitattiin eri pisteiden kautta kehoni tiettyjä taajuuksia. ”Bioresonanssiterapia perustuu bio- ja kvanttifysiikkaan sekä kiinalaiseen lääketieteeseen, joiden mukaan kehomme jokainen elin lähettää elektromagneettista värähtelyä omalla taajuudellaan. Näitä taajuuksia mittaamalla saadaan tietoa mahdollisista häiriöistä, jotka kertovat siitä, että keho ei ole tasapainossa.” kertoo Sanna nettisivuillaan. Terapian avulla on tarkoitus löytää oireiden aiheuttaja, jonka jälkeen kehon on mahdollista saavuttaa jälleen tasapaino.

Bioresonanssimittauksella voidaan selvittää vitamiini- ja hivenainetasapaino, ruoka-aineyliherkkyydet, mutta sillä saa tietoa myös mahdollisista raskasmetalli- tai homealtistuksista. Se antaa tietoa hormonitasapainosta. Se paljastaa myös suolistossa majailevat ”alivuokralaiset” eli parasiitit.

Mitä mittauksesta sitten selvisi?

Sen tarkemmin menemättä yksityiskohtiin, mitä kaikkea minun kehossani oli mittauksen mukaan epätasapainossa, voin sanoa, että mittauksesta sain niin suuren määrän dataa, että itsekin hämmästyin mitä kaikkea mittauksella näkee. Yksi asia tuli ainakin selväksi: minulle oli tarpeen tehdä hiukan perusteellisempi puhdistus, detoksi. Sain Sannalta hyvin selkeät ohjeet, mitä kaikkea minun tuli tehdä, jotta saisin korjattua kehostani löydettyjä epätasapainoja.

Kaikki löydökset ja selitykset tuntuivat hyvin järkeenkäypiltä. Ihan niin kuin palaset olisivat loksahdelleet kohdalleen. Vaikka olin itsekin jo tehnyt paljon omaa selvitystyötä ja olin tietoinen monista asioista, mitä mittauksessakin havaittiin ihottuman mahdollisiksi taustekijöiksi, minulle tuli silti monia ahaa-elämyksiä, kun Sanna nivoi kokonaisuuden yhteen.

Käynnin lopuksi pidin kapulaa 20 minuuttia kädessä ja laite suoritti samalla minulle räätälöityä terapiaa. Sen jälkeen laite vielä valmisti minun tarpeisiin sopivan vesiliuoksen, siis tippapullon, josta otin kaksi kertaa päivässä 2-3 tippaa muutaman kuukauden ajan.

Olen perusluonteeltani melko skeptinen kaikkea kohtaan, mutta edellä mainitun terapiasession jälkeen olo oli kyllä hiukan parempi. Myös tipoista oli minulle apua. Kaiken kaikkiaan minulle jäi erittäin positiivinen fiilis bioresonanssiterapiasta ja Sannasta sen tekijänä. Hänestä huokui aito välittäminen ja halu löytää potilaalleen ratkaisu tämän ongelmaan. Käynti oli kiireettömän tuntuinen ja sinä aikana kävimme melko kokonaisvaltaisesti monia isoja asioita läpi. Oletko kuullut koskaan kenenkään kommentoivan vastaavanlaisesti perinteisestä lääkäristä? En minäkään.

Lopputulos

Detoksin jälkeen oloni ja energitasoni kohosivat selkeästi. En kuitenkaan vielä ensimmäisen hoitokerran jälkeen päässyt ihottumaoireistani. Kävin kontrollikäynnillä Sannan luona, jossa huomasimme, että kehossani oli tapahtunut monia muutoksia. Mutta kun sipulia kuoritaan, paljastuu kuoren alta uusi kerros, joka tuo tullessaan uusia asioita. Onneksi sain Sannalta selkeät ohjeet, miten uusista löydöksistä pääsen taas askeleen lähemmäs kohti tasapainoisempaa kehoa ja toivottavasti pikku hiljaa myös ihottuman suhteen oireettomaksi! Matkani jatkuu vielä hetken verran, mutta minulla on vahva luotto siihen, että maaliviiva on jo melko lähellä kulman takana.

//Ramon

 

Bioresonanssiterapia on saatu blogiyhteistyönä Sacred Balancelta

Kevättalven kuulumisia!

Mitä meille kuuluu?

Älyttömän vaikea kysymys silloin, kun siihen on tarkoitus vastata blogipostauksella. Minusta on todella hurjaa ajatella, että ekoina blogivuosina kirjoittelin blogiin oikeastaan vain ja ainoastaan meidän kuulumisia! Tosin vain allergia-, refluksi- ja astmakuulumisia, mutta silti. Nykyään meillä puolet blogiteksteistä pyörii ruuan ympärillä ja puolet vähän kaikenlaisen muun: terveysjuttujen, hyvinvoinnin ja muiden sekalaisten asioiden ympärillä. Mutta tällaiset kuulumispostaukset, niitä ei juuri meillä näe, vaikka niitä toivotaankin. Silloin tällöin (eli tosi harvoin) muistan, että kai sitä voisi höpötellä ihan jotakin “teematontakin” välillä blogiin. Minä tykkään lukea seuraamieni bloggaajien kuulumispostaukset, mutta itse menen kuitenkin usein siihen ansaan, että luulen, että tuskin ketään kiinnostaa nämä muuten-vain-höpinät. Mutta lukijat, miten siis on nykyään: kuulumispostaukset – hot or not?

Lasten kuulumiset

Meillä on tapahtunut joitakin isojakin muutoksia perheessämme vauvavuoden aikana. Niistä lisää tässä nyt! Ensinnäkin uusi tyyppimme, Snadisöpöys (joka täyttää ihan kohta vuoden, kääk!), on solahtanut perheeseemme oikein mainiosti, helposti ja luontevasti. Hän on niin ihana! Snadisöpöys on oireeton, mutta edelleen hän antaa odotuttaa esimerkiksi niitä kokonaisia öitä 😀 Myöskin vähäuninen tapaus hän on, mutta muuten kaikki menee hänen kanssaan oikein kivasti. Vauvan tulo taloon on siis tottakai muuttanut perheen dynamiikkaa ja tuonut valtavasti onnea ja iloa mukanaan, mutta varsinaisesti suuren suuri muutos kolmas lapsi ei ollut.

Esikoisemme Pikkusankari aloitti koulun Snadisöpöyden vauvavuoden aikana eli viime syksynä. Kaikki on mennyt koulussa älyttömän hyvin ja Pikkusankari tykkää kovasti koulusta. Koulun aloitus oli tottakai iso muutos hänelle, mutta perheen toimintaan se ei juurikaan tuonut muutoksia, sillä jo eskari oli tietenkin käyty samassa tutussa paikassa. Meillä Pikkusankari käy Montessorikoulussa, ja ollaan kyllä oltu todella tyytyväisiä valintaan (vaikkakin se velvoittaa meitä kuskailuihin joka päivä).

Keskimmäisemme Minimullistaja käy edelleen kerhossa kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan, ja tämä tuntuu edelleen sopivalta määrältä. Tämä on meidän perheelle ja hänelle sopiva järjestely. Vaikka välillä mediassa keskustellaankin siitä, voiko näin “isot lapset” olla “vain” kotihoidossa, niin meidän kokemuksen mukaan voi oikein hyvin olla! Meidän neljävuotias oli nelivuotisneuvolassa melkein kaikissa tehtävissä viisivuotiaan tasolla, joten meillä ei ainakaan ole mitään syytä epäillä, että kotihoidossa ei “oppisi” tarpeeksi asioita tai ei saisi tarvittavia kehityksen edellytyksiä. Päinvastoin! Tärkeintä on edelleen, että tuttu ja turvallinen aikuinen on läsnä – ja minä olen! Sosiaalinen puoli hoituu kerhon lisäksi Minimullistajan valitsemissa kolmessa harrastuksessa ja lukuisissa leikeissä ystäväperheiden lasten kanssa. 🙂

Vanhempien kuulumiset

Mites me aikuiset sitten? Meillä työjutut ovat olleet melkoisessa muutoksessa! Mies irtisanoi alkuvuonna itsensä seitsemän vuoden työsuhteesta, koska halusi jo muutoksia ja uusia haasteita työhönsä. Ilman työtä hän ei kerinnyt olla kuin yhden päivän, kun hän hyppäsi jo seuraavaan, väliaikaiseen työhön, joka nyt loppui (itse asiassa edellispäivänä) ja uusi työ on taas hakusessa! Elämme siis jännittäviä aikoja, sillä uusia työmahdollisuuksia on monia, mutta mikä sieltä sitten valikoituukaan seuraavaksi (toivottavasti enemmän hänen intohimojensa mukaiseksi työksi kuin aiemmat), sitä emme vielä tiedä! Ja tietenkin, jos siellä lukijoissa on nyt joku, joka ajattelisi, että mieheni olisi juuri eikä melkein sopiva työntekijä hänelle, niin mailia vaan nopeasti tulemaan! Kuten blogin lukijat jo varmasti tietävät, mieheni työnkuvaan on kuulunut fysioterapiaa, personal trainingia, ryhmäliikunnan ohjaamista, uniasiantuntijuutta, myyntipäällikköyttä,…

Entäs minun työjutut? Äitiysloma on loppunut ja hoitovapaa alkanut. Töihin sosiaalialalle minun oli tarkoitus palata kahden vuoden päästä, kuopuksen ollessa sen kolme vuotta. Kuitenkin… Viime aikoina olen alkanut entistä enemmän haaveilemaan työstä, mikä ei liity ollenkaan sosiaalialaan, vaan kirjoittamiseen, valokuvaukseen, psykologiaan, NLP:hen, valmentamiseen, hyvinvointiin jne. Ja miten siistiä, että näyttää siltä, että minä saan kokeilla juuri tällaista hommaa nyt hoitovapaalla, meinaan otin vastaan sisällöntuottajan työpaikan, jota saan tehdä 15 tuntia viikossa! Olen kyllä niin liekeissä tämän asian suhteen, että! Tosin, tiedostan, että tämä tarkoittaa taas sitä, että meillä ei ole miehen kanssa yhtään yhteistä vapaapäivää viikossa, sillä teen työni miehen vapaapäivinä… Silti, oikealta tämä päätös tuntuu 🙂 Ja se, että yhteisiä vapaapäiviä ei ole, on tuttua, sillä kolmas raskaus mentiin samalla meiningillä, että järjestimme työt niin, että olimme molemmat töissä vuorotellen. Siitäkin selvittiin!

Sellaista! Mitä tykkäsitte tästä erilaisesta postauksesta? Ja hei: mitä teille kuuluu?

Jos haluatte enemmän meidän arkea, niin sitä löytyy minun instastani: @skribentti

p.s. Kuviksi kaivoin tunnelmia vauvasta kolmiviikkoisena, oooooh, minkä tunneryöpyn koinkaan. Ihana, ihana vauvavuosi!

// Emmi